Hmm, en todellakaan käyttänyt mantra tai liturgia sanaa halventavassa merkityksessä, vaan kuvaamaan sitä seikkaa, miten ihmiset toistavat jotain juttua ajattelamatta mitä se tarkoittaa jne.
Ja sen ajattelemisen perään huusin, ja minusta on oikeastaan aika jännää, että minä -ei uskovana ihmisenä- halusin nostattaa keskustelun joulun sanomasta, mitä se ihmisille on, niille, jotka uskovat, sillä ainakin näin ulkopuolisena se sanoma näyttää kadonneen aika monelta tai ainakin se peittyy hyvin kaiken muun alle.

Tämä menee minun puoleltani hiusten halkomiseksi, ja pyydän jo etukäteen anteeksi sitä, mutta jos ajatellaan että mantra tai liturgia on jotain mitä toistetaan ajattelematta sitä, niin silloin mantran ja liturgian merkitystä ei ole ymmärretty. Miten halventavaa sanan käyttö tuolla tavalla on, on varmaan makuasia. Itse koen halventaneeni mantra sanaa, kun käytin sitä muistaakseni eläinsuojelupostauksessa juuri mainitunlaisessa yhteydessä.

Herätyssaarnat ovat aina paikallaan, minulle on sama kenen suusta ne tulevat, jos vain muuten osuvat kohdalleen.

Joo, Susun kritiikki osui kohdalleen, ihmiset herkästi tunnelmoivat, ajattelematta, mistä on kysymys.

Kirsti, ajatuksesi hermeneuttisesta myötäsukaisuudesta ymmärtämisen edellytyksenä on sama kuin minulla, ja se soveltuu kaikkeen, minkä haluaa todella ymmärtää. Kirjallisuudentutkijana pyrinkin ns. rakastavaan lukemiseen, eli yritin löytää sen hyvän ja arvokkaan, mitä kirjailija tarkoitti. Sehän on kiinnostavinta kirjallisuudessa(kin).

Niin, usko vaatii heittäytymistä tuntemattoman varaan. Oikeastaan aika pelottavaa(kin) se, että uskoipa mihin tahansa, se alkaa ilmentyä elämässä. Siksi on viisasta miettiä, mihin uskoo ja minkä varaan siis heittäytyy. Minusta uskominen on kumminkin paljon tekemisissä järjen kanssa, tai sen pitäisi olla, ainakin jossain määrin. Ihan mihin tahansa ei kannata uskoa, ellei halua saada elämäänsä asioita, joista ei sitten pidäkään. Toisaalta sellaiset asiat voivat tuoda tullessaan valaisevia ja kasvattavia kokemuksia.

Sanoit minusta todella oleellista dialogista:
- saavuttaa uutta tietoa
- lisätä ymmärrystä
- helpottaa eri tavalla ajattelevien vuorovaikutusta
On se niin vaikeaa. On vaikeaa.
Yritetään silti.
Tai sitten saarnataan. Ja myönnetään, että saarnataan.
Ei saarnaamisessa ole mitään pahaa. Kaikessa vaikuttamistoiminnassa saarnataan. Joko hyvin tai huonosti. Ei aina huonosti.

Korkeimmis käsis, sanottiin lapsuuden perheessäni kun penäsin jonkun asian perään tai halusin varmistaa, että tapahtuu juuri niinkuin toivon tai odotan.

Elämän myötä olen ymmärtänyt mitä tuo lause pitää sisällään ja huomannut jopa sanoneenikin sen jonkun kerran ääneen.

Niinpä Palin Zon, sana tulee lihaksi ja se on kyllä myös pelottavaa, tai ainakin kunnioitusta herättävää. Siis että sanoilla on sellainen voima, sitä monikaan ei muista. Ja samaa mieltä järjen suhteen, sitä tarvitaan, tai sitten käy helposti niin että päädytään maan alle poteroon odottamaan maailmanloppua, niin kuin Venäjällä jokin kultti parhaillaan tekee.

Taru, Rilke myös puhui tuosta rakastavasta lukemisesta kirjassaan Kirjeitä nuorelle runoilijalle. Se oli itselleni tärkeä oivallus.

Jaa tänne oli ehtinyt tupsahtaa kommentteja sillä välin kun rustasin omaani.

mm, joo saarnata saa jos tajuaa että saarnaa ja myöntää että saarnaa. Ja muistaa, että ihmisten kanssa pitäisi kuitenkin pystyä kommunikoimaan jollakin muullakin tavalla kuin saarnaamalla.

Liisa, se on yllättävän viisas lause.

Saarnaamisen huomaa helpoimmin ulkopuolinen. Olen häkeltynyt saarnan määrästä Blogistaniassa. Niin paljon oikeassa olevia ihmisiä. Niin monessa asiassa.
Ja niin monta hyvää dialogia.
Uudessa maassa on opittava uusi kieli. Olen vielä kielenopiskeluvaiheessa.
Vertaisryhmät kyllä ymmärrän. Se on tuen etsimistä ja täysin oikeutettua. Sillä on omat sääntönsä ja usein yhteinen vastustaja.
Nämä viime keskustelut ovat olleet hyviä. Niin kuin monet muutkin keskustelut. On melkein kuin elokuvissa. Niin monta juonta ja sivujuonta. Mukava seurata myös sivussa.

Hmm, hermeneuttista myötäsukaisuutta... Itse menen vuosi vuodelta enemmän vastakarvaan - johtuen siitä etten voinut, enkä voi, itse valita liturgioitani. Mitään ymmärtämättömänä vauvana minut otettiin seurakunnan huomaan, ja siitä ei sittemmin ole eroon päässyt. Joka vuosi samat jollotukset - huolimatta siitä etten enää vuosiin ole kuulunut kirkkoon.

Liturgiassa ei ole mitään positiivista - sillä peitetään se, ettei noita uskon asioita käydä syvemmin läpi, ei todella koskaan katsota mihin uskotaan. Tarkoitan perusteita, mistä mitkäkin traditiot ovat peräisin, minkä filtterien läpi ne ovat kulkeneet. Jeesus-myytti on vain toisinto monesta vanhemmasta kaltaisestaan. Myytti jonka varaan on rakennettu poliittinen laitos, kirkko. Kirkko joka on aiheuttanut suunnattoman määrän kärsimystä alistamilleen ihmisille. "Niin, mutta se oli silloin joskus... Se oli eri kirkko!"

Vähintään yhdeksän vuotta jokaisen kastetun elämästä on haaskattu uskontotunneilla istumiseen - tunneilla joilla kerrotaan satuja ja porataan niitä tajuntaan totuuksina. Aamunavauksissa on veisattu virsiä ja pohdittu raamatun valossa maailmanmenoa. Lehdissä on päivittäin kirkollisia uutisia, jotka eivät minulle kuulu. Se on aivopesua. Ei sellaista laitosta ole syytä silitellä.

Sori. Ei näin saa sanoa, menee rikki koko joulu. Minä en vain jaksa tätä hymistelyä. Ahistaa.

Mihinkähän kohtaan meikäläinen asettuu tässä Kirstin hermeneutiikassa? Katsonko sisältä vai ulkoa? Mielelläni olisin katsomatta ollenkaan - mutta sitä valintaahan minulla ei ole.

Oliver, kyllä noin saa sanoa, miksi ei saisi? Onko joku kieltänyt sinua sanomasta ääneen mitä ajattelet? Ei kannata suostua sellaiseen ja pyydellä anteeksi mielipiteitään, ei ainakaan minun joulumieleni kommentistasi järkkynyt.

Ikävä kyllä synnymme tänne maailmaan vanhemmistamme ja perheessä eläminen automaattisesti altistaa meidät kurjalle indoktrinaatiolle, kysymys on vain siitä mikä se maailmankatsomus kenenkin perheessä on. Jokainen perhe, myös uskonnoton, sosiaalistaa lapset omiin uskomuksiinsa elämäntapaansa, miten ihmeessä se muuten voisi ollakaan. Me kasvamme ihmisiksi yhteisöissä. On mahdottomuus, että ihminen voisi kasvaa aatteellisessa tyhjiössä, siihen on usko ollenkaan. En muista kuka sanoi, että tyhjiö täyttyy aina. On kuolleena syntynyt ajatus, että lapset voisi kasvattaa jotenkin sillä tavalla, etteikö heille opettaisi jotakin ideologiaa. Se on tietenkin katkeraa, koska ideologioita on niin monenlaisia, emmekä yleensä oikein tahtoisi hyväksyä muita kuin omamme.

Lohdullista on, että jossain vaiheessa ihminen sitten yleensä alkaa ajatella omilla aivoillaan, useimmilla se kai tarkoittaa murrosikää, mutta on se vielä myöhemminkin mahdollista. Itse ehdottomasti uskon omilla aivoillaan ajatteleviin ihmisiin, jollaisina pidän myös heitä, jotka ovat jääneet kirkkoon roikkumaan, vaikka eivät mitään erityisiä hurmahenkiä olekaan.

Kirkon kannalta on tietenkin surullista, että se on niin pahasti epäonnistunut sanomansa kertomisessa, sillä epäonnistunuthan se on, kun sinullakin on noin surkeat kokemukset koulun uskonnonopetuksesta. Ja voin siihen kyllä samastua, koska omat kokemukseni ovat yhtä ankeita.

Kirsti: Niin, se onkin aika jännää, miten synnintunto herää heti kun menee avaamaan suunsa - vaikka ateisti olisikin. Hyvä että omat fiiliksesi eivät huutelustani järkkyneet.

Sehän on myös ihan totta, että jokainen joutuu oman yhteiskuntansa aivopesemäksi aivan väistämättä. Sosiaalisia otuksia ollaan, ja siihen kuuluvat rituaalit. Minulla vain tämä murrosiän kriisi ei tunnu loppuvan ikinä...

Olen aina ollut kovasti allerginen sille, että "asiat nyt vain ovat niin kuin ovat". Että se pistää vihaksi - mutta satunkin olemaan sitä ihmistyyppiä jonka pitää rationalisoida kaikki, siis ihan kaikki (hienoinen autismi kurkkii). Vapaalle voi heittää vain kun ymmärtää tilanteensa "täysin" Rasittavaahan sekin on - myös, ja varsinkin, itselle.

Kristinusko on lähellä jo taolaisuutta tässä mainitsemassani kahden sanan lauseessa, joka on yllättävän vaikea sisäistää, mutta kyllä se lopulta aukeaa. Mutta vain sisältä käsin, josta taidettiin jo puhuakin, uskosta kun on kyse. Voisin kyllä aivan hyvin kutsua sitä omaksi mantrakseni tietyissä tilanteissa...

Liisa, minusta niissä yleensäkin on paljon samaa, siis jos tekstejä tutkii. Käytännön toteutus sitten puolestaan on mitä on.

Oliver, sehän on tietenkin erittäin huono perustelu, että asiat ovat niin kuin ovat. Siitä miten asiat ovat, ei voi johtaa sitä miten niiden pitäisi olla. Tämä taisi olla jokin filosofinen periaate, peräti.

Kirsti,

Tässähän tämä solmu onkin, tämän erään kokemus linssin kautta. Johon ovat vaikuttaneet Hyvät hetket ja keskustelut ortodoksin, hindulaisen sekä muslimin kanssa. Vasta ne ovat avanneet minulle sellaisen laatikon, että koen nykyjään ettei missään uskossa ole varsinaisesti eroja. Erot syntyvät valta-asetelmista ja siitä kun uskonnot tai usko sotketaan politiikan tekoon. Eli: sotimiseen ja tulkintoihin oikeasta ja väärästä. Ja järjestelmistä, joita rakennetaan tämän ympärille.

Käytännössähän kristinuskokin on ihan mitä sattuu tai islamilaisuus tai mikä etiketti nyt siinä onkin päällä...

Tästä on tässä maailmassa hyvä kirjoittaa ja vaihtaa ajatuksia enemmän. Uskosta (eikä siis niinkään instituutioista).

Olen samaa mieltä, uskosta pitäisi puhua enemmän, se on tärkeä asia ja kovasti nousussa maailmalla, auringonlaskun vaihetta eletään vain Euroopassa ja kyllä täälläkin on vaikka millaista liikehdintää vaikka vanhat instituutiot ehkä natisevatkin liitoksistaan.

mitäs pirua minä oikeen taas häslään kun tulee tuommoinen iso pitkä valkea tila tekstini alle. Höh. Kertakaikkiaan.

Minusta tuntuu, että joulun sanoman unohtamisesta vouhkataan nykyisin yhtä paljon kuin itse joulusta. En usko, että ainoakaan sielu on jäänyt näistä muistutuksista paitsi.

Tuo voi olla Saara totta kyllä.


No eipä haittaa valkoiset, Liisa.

"Objektiivisuus on tietenkin unelma, jota ei koskaan saavuteta, mutta siihen tieteellisessä tutkimuksessa pyritään"

Jonkun pitäisi joskus kertoa tuo naistutkimusväelle.

Kyllä uskontoja voi ymmärtää myös "ulkoapäin", jos on sellainen maailmankuva, jossa on näkemys ihmisen ja maailman olemuksesta.

Silloin tietysti ollaan "sisällä" jossain toisessa maailmankuvassa, joka usein on uskonto. Silloin myös dualistinen uskonto saattaa katsoa, että kaikki muita uskontoja edustavat tai muiden uskontojen ilmiöt ja käsitteet ovat "pahan luomia" tai "pahan edustajia".

Onneksi on mahdollista rakentaa myös ei-dualistinen maailmankuva. :-)

Maailmankuva voi myös auttaa ymmärtämään, miksi joissakin uskonnoissa on liturgioita ja rituaaleja, joissa on (enää) vain häivähdys mitään käytännöllistä ihmistä tai yhteisöä muuttavaa. Kuinkahan kauan kestää, että joku tekee sauvakävelysauvojen katselusta rituaalin - vai olenko jo myöhässä. :-)

Ainakin sauvakävely joillakin lähestyy jumalanpalvelusta:-)

Microsoft Office is so great!
Office 2010 –save your time and save your money.
The invention of Microsoft Office 2010 is a big change of the world.
Office 2007 is so powerful.
Microsoft Office 2007 is my love!
Office 2010 key is for you now!
Office 2010 download is available now!
Microsoft outlook 2010 is convenient!
Outlook 2010 is powerfull.

Ferragamo sale is a hit over the world. Many women love ferragamo shoes. And salvatore ferragamo fulcro is designed for sports.

Manufactures roll forming machines in variety of configurations, as well as decoilers and cutoff equipment. Units can be customized to requirements.
roll forming machines,
roll forming machine,
roll former,

Thanks so a lot for the quality blog post.. I liked it!