Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
29.01.2008 - 11:01
Luin Goldbergin Avoimen mielen ja minun piti kirjoittaa siitä tänne, mutta huomasin että Kiiltomadossa olikin aiheesta kattava esitys. Goldbergin teesit ja harjoitukset ovat tulleet tutuksi jo aikaisemmin Hakalahden ja Tuomisen Kirjoittajaohjaajan tukipaketin kautta ja varmasti muistakin yhteyksistä, jotka olen jo unohtanut. Mutta kirja on jäänyt lukematta.

Minun maailmassani Goldberg asettuu samaan rintamaan Julia Cameronin oppaiden kanssa. Kummatkin ovat minusta hyviä, mutta silti ehkä hiukan asiattomasti ajattelen, että yksikin kirja kummaltakin olisi riittänyt. Kakkos, kolmos jne osat tuntuvat rahastamiselta, vanhalla idealla ratsastamiselta, mutta ehkä olen vain kyyninen. Jos ihmiset kerran ovat niitä kaivanneet, niin mikäpä siinä, on ihan ymmärrettävää että he ovat jatkaneet ajatustensa työstämistä ja variointia. Cameron on hurahtanut New age hömppään, Goldberg sanoo olevansa zeniläinen. Minusta he ovat kuin kaksoset. Voi olla, että pidän Cameronia hiukkasen uskottavampana kuin Goldbergia.

Vaikka tässä nyt vähän kyynisen oloisesti heistä kirjoittelen, niin olen silti todella iloinen, että tällaisia oppaita on nykyään saatavilla. Minun näkemykseni mukaan he muodostavat tervetulleen vastapoolin esimerkiksi sellaisille kirjoittamiseen opastaville teoksille kuin Anderssonin Luova mieli ja Lehtisen Sanojen avaruus, jotka luin joskus muutama vuosi sitten ja minulle tuli niistä niin huono olo, että melkein oli työnnettävä pää pönttöön ja oksennettava. Tätä ehkä pitäisi osata vähän selittää.

Noissa kirjoissa kirjoittaminen näyttäytyy kauhistuttavan raskaana. Kummallakin herralla on niin kristallin kirkkaana sielun silmien edessä ihmiskunnan suuret klassikot ja kirjoittajan ainoa oikeutus on siinä, että hän kirjoittaisi jotain yhtä arvokasta. Tähän normaali ihminen ei tietenkään koskaan pysty, mutta siihen pitää pyrkiä.  Joten kirjoittamisesta tulee kauhistuttavaa suorittamista ja oman huonoutensa yhä syvenevää tuntemista, mikä tekee kirjoittamisen aina vain vaikeammaksi. Seurauksena onkin sitten usein lukkiutuminen, josta suorituskeskeinen kirjoittaja lopulta murtautuu ulos ryypättyään aikansa tai katkaistuaan jalkansa tms. jolloin hän joutuu tilanteeseen, ettei enää voi  muuta kuin kirjoittaa.

Nyt kun ajattelen, niin tosiaan, pidän kumpaakin teosta Luova mieli ja Sanojen avaruus sairauskertomuksina. Sairauskertomuksetkin voivat olla opettavaisia, mutta kannattaa niitä lukiessa miettiä, mitä niistä ottaa opikseen.

Voisi tietysti olla asiallista lukea kirjat nyt toistamiseen.

Goldberg kirjoittaa, että tyyli vaatii itsensä hyväksymistä, se tulee koko ruumiista. Tyyli on läsnäoloa, asettumista yhä syvämmeälle itseensä tietäen, että kaikki mitä kirjoitan, heijastaa minuuttani. On opeteltava hyväksymään oma mieli, se on perustyökalu.

Sananlasku sanoo jotenkin niin, että äänellään se variskin laulaa. Minusta siinä on varsin ytimekkäästi ilmoitettu tuo asia. Ei kannata verrata itseään muihin. Muita kannattaa tietenkin lukea ja ottaa opikseen, mutta kirjoittajana kehittyminen merkitsee yhä syvenevää itsensä hyväksymistä, omalle kohtalolleen myöntymistä.


 

HeidiR kirjoitti 29.01.2008 - 11:51
Hyvä kirjoitus jälleen sinulta! Olen itse lukenut nuo kaikki kirjat paitsi Lehtisen opasta.

Onkohan sillä merkitystä, että Goldberg ja Cameron ovat naisia ja herrat ovat...herroja?

Goldberg ja Cameron luottavat sisäiseen ääneen ja intuitioon. Kirjoittaminen on itsensä tutkimistä, mutta myös leikkiä ja jotain kevyttä, hauskaa ja hoivaavaa. Writing is a healing force?

Herrat ottavat kirjoittamisen hyvin, hyvin vakavasti. Ei siinä ole heidän mielestään kyse mistään hoivajutuista.

Tämmöisiä asioita nyt ekana tuli mieleni.
Kirsti kirjoitti 29.01.2008 - 14:25
Kieltämättä tuo sukupuolijako tuli minullakin mieleen, mutta en tiedä onko kysymys siitä vai muusta. Goldbergilla ja Cameronilla on tosiaan kummallakin kysymys kokonaisvaltaisesta elämänasenteesta. Päämäärä on voida paremmin ja sitä kautta jotenkin luonnostaan myös kehittyy kirjoittajana.

Perinteisesti Suomessa on ajateltu taiteen syntyvän kärsimyksestä ja kärsimyksen kautta. On tietenkin onnellista että kärsimyksestäkin voi syntyä taidetta, mutta ehkäpä kärsimys ei olekaan ehdoton edellytys.

No tuskin monet sitä edellytyksenä pitävätkään, mutta tietyt myyttiset näkemykset silti elävät yllättän sitkeästi.
mm kirjoitti 29.01.2008 - 15:47
Asian vierestä, korkeintaan tuota "omalle kohtalolleen myöntymistä".

Vähän porilaissuuntaista juttua. Tiedätkö kirjailijanimen Kirsi Merimaa. Siinä on taustalla kaksi toimittajaa, Satakunnan Radion päällikkö Marja Lennes ja tv-toimittaja Pirjo Peltoniemi. En tiedä, onko taidetta, mutta todennäköisesti ei ainakaan kärsimystä. Olisiko Hömpän ainesta? En ole itse lukenut.
Palin Zon kirjoitti 29.01.2008 - 17:11
Itsellänikin sattuu juuri olemaan lainattuna kirjastosta Goldbergin molemmat kirjat, mutta niitä lukiessani tajusin lukeneeni sen vanhemman kirjan joskus aikaisemminkin. Liekö siitä silti tarttunut mieleen mitään, en tiedä. Olen aika pitkälle samaa mieltä kanssasi siinä, että Cameron ja Goldberg ovat yhtä puuta kuin pässin sarvet. Heidän paras antinsa on minusta siinä, että he sallivat kirjoittamisen olla niin nautinnollista kuin se onkin. Ja samaa mieltä olen kuin sinäkin siinäkin, että jatko-osat ovat rahastusta mutta toisaalta pitää ymmärtää, että kirjoittavaiset ihmiset tykkäävät kirjoittaa kun kerran ovat saaneet pään auki. Mainitsemiesi herrojen kirjoja en muista lukeneen. Oli miten oli, ei kirjoittamisen oppikirjoista kuitenkaan voi oppia kirjoittamisesta muuta kuin teorioita. Itsestä se on kiinni. Kirjoittajien kirjoittamia kirjoittamiskirjoja on kyllä hirveän hauska lukea. Aina uuteen törmätessään sitä uskoo vihdoinkin löytävänsä sen salaisuuden, jolla kenties omasta tarinoinnista tulee kunnollista. Itse olen vihdoinkin ottanut opikseni kirjoitusopasnaisten neuvon, että kannattaa mennä kirjoittamaan jonnekin pois kotoa. Minut löytää nykyään usein lähikirjastosta kirjoittelemasta. Vaikka kaiket päivät tekeekin kirjoitushommia työkseen, on silti jumalaisen ihanaa saada kirjoittaa ihan omaksi huvikseen. Vain siksi kun se on niin hauskaa.
Kirsti kirjoitti 29.01.2008 - 20:55
mm, enpä tunne kirjaa, mutta kenties sinä luet ja kirjoitat Hömpän helmiin, mikäli siinä on ainesta;-)

Palin Zon, itselle Cameronin ja Goldbergin merkitys onkin ehkä juuri siinä, että he tuntuvat painottavan asioita jotka ovat itsellekin olleet tärkeitä ihan omassa kirjoittamisessa. Heiltä saan tavallaan luvan kirjoittaa niin kuin kirjoitan. Minäkin nyt Goldbergiä luettuani ajattelin taas, että pitäisi lähteä joskus jonnekin muualle kirjoittamaan. Varsinkin kun iltapäivät ovat niin vaikeita minulle, voisi olla järkevä työskennellä kodin ulkopuolella.
ruu kirjoitti 29.01.2008 - 23:54
Olen lukenut Cameronia ja Goldbergia ja parasta heidän teksteissään on innostava asenne ja kirjoituslukkojen avausvinkit.

Huvitti tuo "sairaskertomukset". Olen lukenut Anderssonin Luovan mielen ja tykkäsin siitä kyllä tosi paljonsilloin, nyt en enää kunnolla muista minkälainen se oli. Mutta tosi on, että suomalainen asenne työntekoon (esim. kirjoittamiseen) on erilainen kuin monilla muilla kansoilla:) Siis kyse ei ole mun mielestä sukupuolierosta vaan kansanluonteesta. Vaikka olen nainen, niin siltikään en osaa suhtautua asioihin niin keveästi (esim. kirjoittaminen työkseen) kuin ehkä hyvä olisi. Olen vasta viime aikoinan alkanut ajatella, että ei se ehkä niin vakava asia olekaan. :)

Yksi hyvä kirja kirjoittamisen opetteluun ja sen mietiskelyyn ja Tomi Kontion Hermokuume. Vaikkei sitä sellaisena ole koskaan mainostettu, niin se sisältää paljon tarinaa kirjoittamsiesta. Mun mielestä Hermokuume on Kontion paras kirja eikä siitä koskaan kuule mitään, koska se sisältää vain kootut kolumnit Metro-lehdestä plus yhden muun (pitkän) esseen.
Kirsti kirjoitti 30.01.2008 - 08:51
Joo ruu, kansanluonnekin varmaan merkkaa. Mutta on sukupuolellakin jotain merkitystä. Itse olen huomannut, että kun puhun tuolla tavalla Goldberg-Cameron henkisesti, niin naiset innostuvat kun miehet taas rypistelevät kulmiaan ja toivovat hiukan teoreettisempaa otetta asioihin. Olen siis omalla kohdalla huomannut, että oma esitystapa vetoaa enemmän naisiin kuin miehiin. En tietenkään väitä, että esitystapani vetoaisi naiseen kuin naiseen, ei tosiaan, mutta siis enemmistö niistä jotka ymmärtävät mitä yritän sanoa, ovat naisia. Tarkoitukseni ei koskaan ole ollut kirjoittaa kirjoja vain naisille ja järjestää kirjoituskursseja vain naisille, mutta käytännössä elämä on vain mennyt niin, että naisten osuus työssäni on painottunut voimakkaasti. Sitä voi sitten mietiskellä mistä se johtuu. Ja huom, en ole koskaan pitänyt itseäni erityisen naisellisena ihmisenä, enkä ole ollut kiinnostunut ns. naisellisina pidetyistä asioista kuten muodista, meikkaamisesta, kampaajalla käymisestä.
ruu kirjoitti 30.01.2008 - 10:03
Mut lähtökohtahan on, että sun kirjoja lukevat enimmäkseen naiset, eikö vaan? Sekin tietysti luo jo ennakkoasetelman.
Miehet on usein "jähmeämpiä" kuin naiset. Miesten ajattelu on paljon enemmän faktoihin sidottua, koska miehet eivät kerta kaikkiaan (useinkaan) kykene sellaiseen joustavuuteen ajatusten liidon suhteen kuin naiset :)

Voin kuvitella, että Goldberg-Cameron ei välttämättä uppoa keskivertomieheen kovin helposti... Uppoaisiko jos kurssin vetäjänä olisi esim. Antti Tuuri tai joku "eräopasmieskirjailija"?:)
Liisa E kirjoitti 30.01.2008 - 10:10
Eräästä kansallisesta piirteestä voi hyvinkin olla kyse, nimittäin suhteesta työhön. Suomalaisen suhde työntekoon on syntynyt (uskontotieteilijät oikaiskoon) kaiketi eräistä luterilaisista käsityksistä ja arvomaailmoista. Työn teon t ä y t y y olla aina jollainlailla armotonta puurtamista ja tosikkomaisen vakavaa. Ja sitten jos on hauskaa töissä niin kyllä aivan varmaan joku tulee kyseenalaistamaan sen.

Olen kokenut tämän monesti työurani aikana erilai-sissa yhteyksissä. Kun on ollut esimerkiksi hyvin toimiva työryhmä, jossa on ollut pirun hauskaa tehdä töitä, niin eiköhän vain joku ulkopuolelta ole aina tullut tökkimään ja nokkimaan niin, että joku pikkupomo on tehnyt selvää tuosta hauskasta porukasta. Nauraminen ja ilonpito työpaikoilla on kielletty. Vaikka hyvää tekisi lauleskella: ain laulain työtäs tee ja vislailla työnteon lomassa.

Muistan kun televisiossa haastateltiin Michael Tour-nieriä, joka vieraili Suomessa. Hän puhui paljon siitä kuinka hauskaa hommaa kirjoittaminen onkaan. Sitten hän vieraili suomalais-ranskalaisessa koulussa ja kyseli sitten siellä oppilailta, että kukas teistä on haaveillut tulevansa kirjailijaksi? Meni aika pitkä tovi kunnes yksi poika nosti arasti kätensä. Sitten nousi pari muutakin kättä. Tournier sanoi lämpimästi: Hienoa ! Tämä on tavattoman mielenkiintoinen ja hauska ammatti. Tätä lausetta olen hyvin harvoin, jos koskaan kuullut kenenkään suomalaisen sanatyöläisen sanoneen.

Kirjoittaminen on hauskaa, joskin se on myös aika työlästä joskus. Jos kirjoittaa paljon. Ei kai kukaan sitä tekisi, jos se olisi pelkästään hirveätä puurtamista ja kauheata kärsimystä. No, joidenkin kirjoittamaa lukiessa kyllä tulee sellainen tunne, että tuota kirjoittajaa vaivaa jonkunlainen ähky tai turha tosikkomaisuus. Eikä kyse ole tyylilajista vaan siitä kuultaako sieltä takaa kirjoittamisen ilo. Sen muuten lukija huomaa aika herkästi. Aivan sama tilanne kuin näyttelijöillä. Jos on nähnyt lavalla sellaisen näyttelijän työtä, joka ei nauti tekemisestään tai joka on vähän niin kuin pakko-pullaa-söisi siellä, niin sellainen esitys ei onnistu myös välittämään katsojalleen mitään.

(tulipa pitkä juttu…)
ämmi kirjoitti 30.01.2008 - 11:00
Olen samaa mieltä kuin Liisa siitä, että lukija kyllä huomaa, kun kirjoittajalla on hauskaa tekstiään luodessaan.

Tuo sun loppupäätelmäs:

Ei kannata verrata itseään muihin. Muita kannattaa tietenkin lukea ja ottaa opikseen, mutta kirjoittajana kehittyminen merkitsee yhä syvenevää itsensä hyväksymistä, omalle kohtalolleen myöntymistä.

Pitäisi olla joka kirjoittajakurssilla jatkuvasti ihmisten näkösällä, muistuttamassa tärkeimmästä.
Päivi kirjoitti 30.01.2008 - 11:38
Pidän kovasti sanataideoppaista, nämäkin puheena olleet olen lukenut moneen kertaan. En ollut tullut ajatelleeksi, että Cameron/Goldberg - Andersson/Lehtinen -kaksikkojen ero olisi sukupuolessa. Minä syytin amerikkalaisuuden ja suomalaisuuden eroja! Ainakin Cameronin Tyhjän paperin nautinnossa näkyy kulttuurien eroavaisuus selkeästikin.

Cameron on hivenen liian new age -henkinen makuuni, joten Goldberg tuntuu maanläheisemmältä. Kyllähän Natalie toistaa samaa oppiaan kirjoissaan, mutta hänen otteensa on niin innostava, ettei se minua haittaa.

Anderssonistakin pidän, hän on vertaistukeni silloin, kun ei huvita. Goldberg kannustaa, Andersson ymmärtää kirjoitusvastustuksiani. :)
Kirsti kirjoitti 31.01.2008 - 06:47
ruu, sitä juuri yritin selittää. Niin uskomatonta kuin se onkin, minulle ei ollut koskaan lähtökohta, että kirjojani lukevat vain naiset. Nyt tietenkin tajuan, että olisihan minun se pitänyt ymmärtää vaikka polvilumpiollani, mutta siis ei kun ei. Luulen, että Antti Tuuri tai Matti Mäkelä voisi hyvinkin auttaa, jos innostuisi Cameron-Goldbergista ja kurssittaisi kirjoittajia. Tosin voi olla, ettei miehiä mahtuisi mukaan, kun innokkaat naiset varaisivat kaikki paikat viidessä minuutissa.

Liisa, tuo on varmaan totta ja surullista, että täällä ei kertakaikkiaan kestetä, jos jollakin on hauskaa töitä tehdessä ja yleensä muutenkaan. Minäkin valitettavan harvoin kehun sitä miten hauska ammatti tämä on. Johtuu ehkä siitä, että tämä on hiukan liian vaativa ammatti kuitenkin meikäläiselle, vähän äärirajoilla mennään koko ajan.

Päivi, siksipä onkin hyvä, että oppaita on monenlaisia, niin jokainen voi löytää niistä sopivan itselleen. Kyllä Anderssonin kirjassa oli jotain osuvaa liittyen juuri kirjoittamisvaikeuksiin, sen taustalla vain oli niin kauhea suorittamispakko, että alkoi ahdistaa. On selvää, että niinkin monipuolisen uran tehneen ihmisen täytyy olla suorituspakkoinen työnarkomaani, ja sellaisia me tietysti ihailemme. Minulle he vain järjestään aiheuttavat hengenahdistusta.

Muuten, Voimalassa ohimennen psykologi totesi, että suorittaminen ja pyrkiminen ovat miehisiä arvoja. Hän pyyteli kommenttiaan anteeksi ja sanoi, ettei haluaisi tuoda tätä nais-mies näkökulmaa keskusteluun. Joten hyväksyn kulttuurisidonnaisuuden kirjoittajaoppaiden erojen selittäjänä, mutta en kokonaan luovu sukupuoliajatuksesta;-)

Mopsi kirjoitti 28.01.2009 - 13:18
Liisa E: "Suomalaisen suhde työntekoon on syntynyt (uskontotieteilijät oikaiskoon) kaiketi eräistä luterilaisista käsityksistä ja arvomaailmoista. Työn teon t ä y t y y olla aina jollainlailla armotonta puurtamista ja tosikkomaisen vakavaa."

Luterilainen työetiikka ei korosta tolkutonta puurtamista, vaan vaatii työntekoon kohtuutta. Sekoitat luterilaisen työetiikan reformoitujen kirkkojen oppeihin, joiden mukaista työetiikkaa Max Weber nimitti virheellisesti protestanttiseksi työetiikaksi. Tämä työkäsitys ei siis ole ominaista kaikille protestanttisille kirkkokunnille.
Kirsti kirjoitti 01.02.2009 - 00:36
Kiitos tarkennuksesta Mopsi!
louis vuitton kirjoitti 17.09.2009 - 09:00
Significant change, it is.
tattoo supply kirjoitti 26.08.2010 - 06:26
Specific symptoms of scar scar tissue may have different symptoms, which in hypertrophic scars in the most obvious. These symptoms include itching, tingling or burning, vulnerable to excessive local irritation or Round Shader Needles sensitivity, and some patients even obvious tenderness. Limb joints in the vicinity of the scars can affect the physical activity, resulting in joint movement disorders; large areas of scar skin loss can sweat and other Round Liner Needles functions. 7 scar formation of scar formation during wound healing of any city through the scar and scar remodeling in proliferative phase. Normal proliferative scars, hypertrophic scars and keloids are scars localized pain and itching.
roll forming machine kirjoitti 30.07.2011 - 04:40
Manufactures roll forming machines in variety of configurations, as well as decoilers and cutoff equipment. Units can be customized to requirements.
roll forming machines,
roll forming machine,
roll former,
Angela Holzboog kirjoitti 10.09.2011 - 21:01
Internet marketing services for small, medium and large businesses.
Internet marketing services,
Local SEO Services,
SEO Consulting Services..
Custom Essay  kirjoitti 21.01.2012 - 13:51
Online education believes to give you the best. Knowledge and skill are tied together in the course structure of any subject you opt to study online.We offer you the best online Custom essay and Law Essay as well as provide you .Again full care is taken to provide you support in every direction. .You can meet your earning needs along with the course and do the best to improve your career profile.
Microsoft Office 2007 kirjoitti 31.01.2012 - 03:43
Distributor065 should not be allowed to Office 2010 have an account if they are not going to comply with the agreement. Although it is very different from the former UI, Office 2007 the new Ribbon interface does wonders for your productivity once you get used to it. All of your keyboard shortcuts are the same, so there are Microsoft Office 2010
Supra High Tops kirjoitti 11.02.2012 - 17:26
This one blog is the best which i've seen,thanks for your sharing.
Domain name India kirjoitti 21.02.2012 - 14:25
Good updates. Daily you are updating new things in twitter. It works great. Thanks for sharing.
literature review kirjoitti 10.03.2012 - 18:01
The main aim of education should be to teach us rather how to think, than what to think - rather to improve our minds, so as to enable us to think for ourselves, than to load the memory with thoughts of other men.
literature review examples
focus group facilities  kirjoitti 24.03.2012 - 06:55
Wow Impressive!Your blog is very informative. However, it is pretty hard task but your post and experience serve and teach me how to handle and make it more simple and manageable.
Thanks for the tips… Best regards.
Herve Leger Dress kirjoitti 27.03.2012 - 16:48
Thanks your share, Its very useful. Will tell my friend to read it and i will read it every day.
Herve Leger Bandage Dress,Herve Leger sale,Herve Leger Outlet
Buy term paper kirjoitti 12.04.2012 - 16:09
The more that learn to read the less learn how to make a living. That's one thing about a little education. It spoils you for actual work. The more you know the more you think somebody owes you a living.
term paper help kirjoitti 19.04.2012 - 16:18
I wonder how you got so good. This is really a fascinating blog, lots of stuff that I can get into. One thing I just want to say is that your Blog is so perfect!
term paper writing service
custom term paper
Keely Alicea kirjoitti 12.05.2012 - 14:02
Tätä ehkä pitäisi osata vähän selittää.
Jenni Stump kirjoitti 12.05.2012 - 14:39
Nyt kun ajattelen, niin tosiaan, pidän kumpaakin teosta Luova mieli ja Sanojen avaruus sairauskertomuksina.
term papers guide kirjoitti 16.05.2012 - 17:07
Yes, I agree with it! A valuable comments is particularly recommended. Not only for the blog owner, but for our self as well. Nice work, thanks for sharing such an informative ideas. I appreciate the information, well thought out and written. Thank you! Have a nice day!
college term paper guide | term paper guru | term paper writing
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja
Totuus on tuolla ulkona
Sivut
Lisätietoja
laskuri

>
Kiitos
SusuPetalille sivupohjasta