|
|||
 |
|
||
|
24.05.2006 - 11:36
Kun riittävän koville ottaa
koiraskin poikii, vanha nuortuu ja kaavoihinsa kangistunut uudistuu. Siis jos ei kerta kaikkiaan muu enää auta ja joskus voi niin käydä ettei muu auta niin hyvä jos tämä auttaa. Uudistukaamme. **** Tuon kummempaan en nyt yltänyt. Kömpelö viritelmäni liittyy Runotorstain julkaisemaan virikkeeseen, piti siis kirjoittaa runo uudistumisesta. Minähän olen mitä suurimmassa määrin uudistunut kaikin tavoin, mitä ei välttämättä ehkä hullumpi huomaakaan, mutta siis vaikeahan niin epämääräisestä asiasta on vääntää runoa, varsinkaan ihmisen joka ei osaa runoja kirjoittaa. Mutta typyköiden Tui ja Maria idea on hurmaava ja ajattelin laskea riman sopivan alas, mikä minulla näissä runojutuissa käy ihan luonnostaan. Mutta ryhtykäähän ihmiset muutkin runoilemaan! Se on helppoa ja hauskaa, varsinkin jos ei vaadi itseltään liikoja. **** Huomaan olevani Sanojen ajan viikon kirjailija. "Nainen joka kirjoitti rakkausromaanin on mainio teos. Se on puhdaspiirteinen rakkausromaani ja samalla lajin hilpeä parodia... Ellilän valtti huumorin lisäksi on, että hän tekee teoksensa päähenkilöistä moniulotteisia ja kiinnostavia hahmoja. Hän kirjoittaa taitavasti rakkausromaanien lajikonventioiden mukaan ja saman aikaisesti muokkaa ja kääntää päälaelleen samoja konventioita." ****
|
Kirjoittaja
Totuus on tuolla ulkona
Arkisto
2009 2008 2007 2006 2005 1970  
Sivut
Lisätietoja
laskuri
> Kiitos
SusuPetalille sivupohjasta
|
||
pidän aina siitä kun joku laskee suojauksen alas ja kokeilee uutta. Erityisesti pidän siitä, kun prosaisti heittää runolle tai toisinpäin. Se on aina heittäytymisen paikka, kun kirjoittamisen lainalaisuudet ovat aivan erit.(Minun proosastani tahtoo tulla aina hyvin kryptistä, teinpä mitä tahansa.)
Jotakin runolle ominaista ohikirjoittamista jäin kaipaamaan. Siis tulkinnanvaraa, sitä että runon konnotaatiot antavat liikkumisväljyyttä sivusuunnassa, lähestymistä vähän niin kuin nurkan takaa.
Mukavaa, kun sain lukea tämän. Toivon jatkossa lisää heittäytymisiä erityisesti juuri sinulta.
tarkoitin sitä että runon kärki on vähän liiankin tarkkaan aiheen häränsilmässä. Hudit ovat kiinnostavia, se kun kirjoitetaan vähän aiheen vierestä.
Sarah
Mutta siis runosi on niin suora, että se on jopa hienolla tavalla julistava. Way to go, Kirsti, niin kuin enklanniksi sanovat.
itte kirjoitti 24.05.2006 - 15:10