Älä moisista valittelijoista piittaa, sellaisia riittää aina - asian kuin asian suhteen. Toiset nauttivat siitä, että pääsevät natisemaan.

Mielestäni olet kuvannut museoalaa ihmeen hyvin Miehen tuoksussa. Työkaverini (noin parikymmentä vuotta alalla ollut museoamanuenssi), jolle lainasin kirjan taannoin, oli aivan vakuuttunut siitä, että sinun on täytynyt joskus työskennellä museoalalla. Hän ei voinut uskoa, että joku jolla ei ole alan työkokemusta, voisi kirjoittaa niin uskottavan kirjan :)

Hei Huono, älä kulje onnesi ohi vaan käy Hömpän Helmessä ! (http://homppa.vuodatus.net/)

Heh Lukija, joo.

Henna, ei kai sitä yksi valittelija niin paljon vaikuta, mutta kun ikä alkaa jo painaa niin sitä miettii että mihin tämä johtaa, kun tuntuu ettei tämä ura ole tähänkään asti mihinkään johtanut. Mutta on tietysti mukava kuulla, että museoalan ammattilaisesta kirja vaikutti uskottavalta. Osasin kyllä odottaa sitä, koska kässäri on erään museoihmisen moneen kertaan tarkastama.

Joskus kun jättää jonkin ikäänkuin valmiin työn taakseen ja sitten joutuu sen ottamaan uudelleen käsittelyyn, näkee kirkkaammin ja pienin muutoksin saa ihmeitä aikaan. Lopputulos voi hyvinkin olla parempi. Paitsi uskon kyllä, että kässärisi oli jo täydellinen.

No ei varmaan ole täydellinen kässäri, eikä sellainen kai ole mahdollistakaan. Tauon jälkeen näkee aina kirkkaammin, se on totta. Toisaalta jossain vaiheessa työstäminen vain pitää aina lopettaa ja todeta, että tässä se nyt on, parempaa en saa aikaiseksi,

Miksi minkään pitäisikään johtaa mihinkään? Kaikkihan on kuitenkin vain ja ainoastaan tässä. (Ei silti että muistaisin tämän viisauden itsekään joka hetki.)

Niin niin, ei kai pidä mutta joskus sitä vaan huomaa toivovansa että johtaisi.

mihin? mihin mikään työ tai tekeminen johtaa ylipäätään, hyvänen aika.

Minä alan uskoa siihen, että suomalainen on niin hölmö, ettei se osaa lukea yli kuuden sanan lausetta, virkkeestä puhumattakaan.

Minä alan uskoa siihen, että Jari Tervon virke "Pyryttää." on kaunein suomalaisessa kirjallisuudessa koskaan pakerrettu lause.

Minä alan uskoa siihen, että ensimmäinen lause kertoo sen, kustannetaanko kirja vai ei, koska se kertoo, ostetaanko kirjaa vai ei.

Minä alan uskoa siihen, että vastassani on vain ja ainoastaan tuulimyllyjä.

Minusta Miehen tuoksussa työelämän tämänhetkiset virtaukset on hyvin tavoitettu.

Olen muuten lukenut Barbara Pymin esikoisteoksen Some tame gazelle (1950, kirjoitettu 30-luvulla). Ihmeen paljon siínä saa lukeakseen nautittavaa komiikkaa ikään kuin tikusta asiaa. Kaksi ikäneitoa siinä asuu maaseudulla, ilmeisesti jonkin verran on perittyä rahaa, kun ei työssä tarvitse käydä. Elämä on paljolti seurakuntaelämää, 30 vuotta kestänytttä rakkautta kirkkoherraan, aina uusien apupappien hyysäystä, myyjäisiä ja muuta varainhankintaa. Yliopistossa ammoin opiskeltu englannin runous pyörii ajatuksissa ja sanoissa.

Hei Trestak, vanha kuoma. Ikävä, kun rakkaaksi käynyt juottolamme purettiin. Hyvää loppukesää sinulle! T. Anser

Niin, minähän olen sanonut sinua Kirsti jotenkin Barbara Pymin sukuiseksi kirjailijaksi. Kun luet, et ehkä tunnista, kun aikakausi on ihan toinen, mutta komiikka on minusta samantapaista.

Sylvi, kyllä, olet ollut tukijani näinä vaikeina ja tuskaisina vuosina, kiitokset! Yritin etsiä Pymiä, mutta ei vielä löytynyt. Hyvä että palautui taas mieleen.

Voi Trestak, ensimmäinen lause voi kyllä kertoa kustannetaanko kirja, mutta myynnistä se ei välttämättä kerro mitään, siihen vaikuttaa jotkin muut lainalaisuudet. Joku varmaan tietää mitkä.

hirlii, eikö voisi ajatella että työn tekeminen johtaisi esim. vaurauden vähittäiseen lisääntymiseen. Että voi tilipäivänä mennä kauppaan ja ostaa jotain hyvää ja nätin vaatteen ja isomman television tms. Minulla tämä ura kuitenkin johtaa köyhtymiseen.

Yli kaksikymmentä olen ollut ansiotöissä, mutta tilipäivänä ei ole juurikaan montaa kolikkoa jäänyt. Johtopäätökseni on, ettei työnteolla rikastu, ne on ihan muut keinot millä setelipinon saa kasvamaan ja rahapuun kukoistamaan. Lisäksi kuulun siihen kansanosaan joka maksaa aivan kaikesta 100% (asumisesta, kulkemisesta jne) eikä ole näköpiirissäkään että pääsisin perhealennuksien äärelle.

Olen samaa mieltä kanssasi, että tilipäivänä olisi kohtuullista, että voisi tehdä juuri noin kuin kerroit.

Yli kaksikymmentä vuotta, siinä pitäisi lukea...

Niin joo, sinkkuelämä on kyllä surkeata tuossa mielessä. Ja tietysti olisi opiskellessa pitänyt miettiä ala jotenkin eri tavalla, niin ehkä työlläänkin sitten olisi voinut jotain vaurautta saavuttaa.

Sylvi, hyvä tuo Pym-vertaus! Barbara Pym on yksi lempikirjailijoitani ja minulla on kaikki hänen teoksensa. Jollet Kirsti muualta löydä niin minulta saat lainaan. Laita sähköpostia tarvittaessa.

Sinänsä asioihin paneutuva kustannustoimittaja on arvokas tyyppi. Voi sellainen silti olla toisinaan väärässäkin.

Minulle on mutaman lyhyen tekstin kanssa käynyt samoin, olen luullut päässeeni niistä eroon ja sitten on pitänyt editoida. Uskon, että ne kyllä paranivat siitä. Voimia!

Surkeus on suhteellista. Monin tavoin onnellinen ja tyytyväinenkin kun olen. Parillisten, perheellisten, lapsellisten elämä vaikuttaa olevan niin usein ainaista kitinää ja rutinaa.

Niinpä hirlii, siksi totesinkin että sinkkuelämä on surkeaa tässä talousmielessä., kun ei ole ketään jakamassa menoja.

Kiitos Leena! Palaan asiaan jos ei Pymiä löydy.

Ajattelen, ettei ole tekstien muuttuminen paremmiksi työstämisen seurauksena ole ollenkaan varmaa. Kirjoitusvirheet on tietenkin korjattava ja epäselviksi jääneitä kohtia avattava muutamalla lauseella, jos lukija uhkaa tippua kärryiltä, mutta muutoin uusi versio ei aina ole parempi kuin alkuperäinen.

Ainakin minulle käy tämän tästä niin, ettei se viimeksi se viimeksi tekemäni versio sitten olutkaan läheskään yhtä toimiva kuin edeltäjänsä. Liiallinen sanojen pyöritteleminen saattaa lingota tekstistä sujuvuuden ja elävyyden kutakuinkin olemattomiin ja kielenkäytöstä tulee kankeaa yliyrittämistä. Niinpä viimeinen versio saattaa mennä roskakoriin ja päädyn kuitenkin käyttämään aiempaa yritystäni. Samalla tuskailen sitä, että vaivannäköni meni hukkaan.

Ongelmana on kuitenkin se, etten tiedä etukäteen, mikä yritelmistä on se voimaan jäävä toiseksi viimeinen versio. Jos tietäisin etukäteen, en tietenkään kirjoittaisi sitä viimeistä roskiksi saaliiksi päätyvää lainkaan.

Kaikki uudelleen kirjoittamiset eivät tosin ole itsestä lähtöisin - kustantajillakin on tietty toiveensa, ja siitähän Kirstin viestissä alunperin oli kyse.Jaksamista kustantajan toivomien muutosten kanssa.

Minäkin työstän vielä tekstin viimesilausta - ja toivoisin saavani sen jo käsistäni. Tällä hetkellä kustantajan kanssa puheenaiheena on mm. se, pitäisikö kirjoittaa "samastaa" vai "samaistaa". Minä tykkään enemmän samaistamisesta ja kielitajuni kapinoi leppymättä samastamista vastaan. Netistä löytämäni Kielitoimiston kannanoton mukaan samastamisen kantasana on "sama" ja samaistamisen "samainen" ja molemmat ovat oikeakielisiä ilmaisuja, joita on lupa käyttää syyllistymättä kielen pahoinpitelyyn.

Leena, hauska saada tukea mielipiteelleen, siis Pymistä. Minulta Kirsti saa omaksi sen Some tame gazellen, kun pääsin jo loppuun ja hyllytilaa pitää saada.

Kiitos Sylvi! On tämä blogi hauska. Minä täällä valitan, ja sitten kaikki asiat järjestyvät!

Arja, mistähän johtuu, että koen samaistamisen vähän vanhahtavana ilmauksena.

Niin, sekin voi kyllä olla, että teksti työstämisestä vain huononee, joskus on muiden ihmisten kohdalla nähnyt tuollaistakin tapahtuvan, omalla kohdalla kuvittelen ettei niin olisi käynyt. Tai siis kuvittelen jossain selkäytimessä tunnistavani, että milloin kannattaa työstämistä jatkaa ja mihin suuntaan ja pistän stopin jos tuntuu, että nyt ei kyllä auta enää jatkaa. Mutta katsotaan nyt kuin ämmän taas käy.

paremmalta tuntuu: samaistaa, samaistua. samastua on puhekielisempi.

Voi kuule, et missään nimessä ole huono, kaikkea muuta!

Luin kymmenisen vuotta sitten kirjasi nimeltä Miehenvaihtoviikot ja se teki lähtemättömän vaikutuksen. Yksikään suomalainen opus ei ole onnistunut saamaan minusta yhtä mahdottomia naurunpuuskia irti! :) Muistan elävästi päähenkilön kovia kokeneen huonekasvin, elävän ravinnon aiheuttamat iho-ongelmat ja äkkinäisen uravaihdoksen teurastamoon.

Nostan hattua myös sille, että puhut ahkerasti chick litin puolesta, vaikka se onkin kirjalajeista parjatuin. Olen itse sen suurkuluttaja, vaikka kirjojen kannet tekevätkin parhaansa säikyttääkseen lukijat kauas. Jokainen kansi on joko pinkki tai muuten vain sateenkaaren värinen ja kansikuvana on yleensä sääripari ja salkku.

Toisaalta on palkitsevaa, kun karkkiväristen hömppäkansien välistä löytyykin mielettömän osuvia, sarkastisia ja välillä raadollisiakin kertomuksia nykypäiväin naisten elämästä. :)

Tulipa pitkä sepustus, mutta innostuinpa nyt kerrankin antamaan palautetta, kun yleensä olen vain hiljaisena lurkkina täällä.

Hauskaa syksyä!

Microsoft Office is so great!
Office 2010 –save your time and save your money.
The invention of Microsoft Office 2010 is a big change of the world.
Office 2007 is so powerful.
Microsoft Office 2007 is my love!
Office 2010 key is for you now!
Office 2010 download is available now!
Microsoft outlook 2010 is convenient!
Outlook 2010 is powerfull.

When I first established looking for charging money for golden links of london fine jewelry hints, I stumbled onto tons of links london complicated content, and simply quite frankly, I came across a large amount of stool on the internet. My goal is to help you out investigate the most important links of london links home made jewelry if you settling on promot one's own

Manufactures roll forming machines in variety of configurations, as well as decoilers and cutoff equipment. Units can be customized to requirements.roll forming machines,
roll forming machine,