Vaikea ymmärtää tuota Loivamaan "kiivasta". Minusta Iiris ei ollut mitenkään kiivas, se ei ollut mitenkään poikkeavan raju, realistinen kuvaus yläasteikäisistä tytöistä. Kulmikasta ja liioittelevaa? Jestas, missä lintukodossa se Loivamaa asuu? Menisi vaikka vapaaehtoistyöntekijäksi nuorisotalolle.
Vaan, sehän näissä kahdessä arvostelussa kävi ilmi: yhtä totuutta ei ole olemassa.

Kiivas ja kärkevä tyttökirja? Kuulostaa tosi modernilta. En ole vielä ehtinyt lukea uusintasi, mutta kyllä sinä minusta jo aiemmissakin kirjoissasi olet ollut nokkela ja hauska.

Oliko niin, että Ismo puhui arvostelussaan nuorista ja Teresa tytöistä? En ole lukenut kirjaasi, joten en tiedä kummista sinä kerroit. Mutta jos kerroit tarinassasi tytöistä, niin mieleeni tulee kysymys, että voiko Ismo oikeastaan edes ymmärtää nuorten tyttöjen ajatusmaailmaa???

Jep, Susu. Minua huvitti että Loivamaan mielestä sorrun liioitteluun ja Kauppila kiittää minua siitä etten sorru liioitteluun. Heh.

Tui, ongelma kai oli, että aikaisemmissa kirjoissani olenkin ollut nokkela ja hauska, mutta tässä en, koska siis tämähän ei tosiaan ole hauska kirja minunkaan mielestäni.

Silja Orvokki, Loivamaa on kuitenkin tykännyt Emma-kirjoista, niin että kaipa hän kuitenkin jotain tytöistä ymmärtää. Ja hän on muutenkin aika laaja-alaisesti perehtynyt nuortenkirjallisuuteen.

Vähän minäkin niitä kannen teiniklisekommentteja ihmettelin. Mutta kun arvostelu oli kiittävä, piti kritisoitavaa löytää edes kannesta.

Kriitikon suurin murhe onkin aina se, miten sisällyttää se särmä piikki sinne arvosteluun... ;)

Harakoille meni kirjoittamani kommentti. Uusi yritys.

Minulta on Iiris kesken, koska hukkasin kirjan kotini sekamelskaan. Ei ole tekijän mukaan humoristinen kirja, mutta minua on kyllä naurattanut joissakin kohdissa.

Tähänastisen perusteella pitäisin kirjan aihetta hyvin tärkeänä. Kun en tunne nykyisen nuorisokirjallisuuden kokonaisuutta, en osaa määritellä esim. kuinka uniikki tapaus tämä kirja on.

Kertojahenkilö on saanut minut miettimään kuinka morbidi hän on vai onko vai normaalisti murrosikäinen. Tämän selvittelemistä odotan.

Kritiikeitä on tullut yllättävän - positiivisen nopeasti. Löysin myös Iiriksen Uudet kirjat -kerhon katalogista. Mukavasti esillä! Kirjoitusiloa uusiin proggiksiin.

Kiitos Terhi, ja samaa iloa myös sinulle!

Heh Sylvi, pelkäänpä että päähenkilö on aika morbidi, mutta on kuitenkin jotenkin tointumaan päin.

JPK, niin se taitaa olla.

Kirja löytyi, ja nyt on Iiris luettu. Pidän kirjaa aikamoisena taiteellisena voittona, jota ilomielin suosittelen yläasteikäisten luettavaksi. Ja kyllä se humoristin pukinsorkka tulee näkyviin tässä oikeastaan hyvinkin vakavassa kirjassa.

Kirjassa on puhe ihan oikeista tämän päivän ongelmista. Komiikka syntyy lähinnä, kun kertoja-Viiru selostaa aikuisten ajattelua ja puheita. Tämä piirrehän ominaista erityisesti Emma-sarjalle, Emma on kovin kriittinen ja aika älyllinen. - Iiris-kirjan oikeat ongelmat on nähty avarasta perspektiivistä, ei tässä jäädä pelkkään samastumismahdollisuuteen. Erilaiset nuorten vaikeuksia käsittelevän keskustelun argumentit tulevat sulavan kriittisesti esille, ja lukija saa ajateltavaa.

Alussa kehittelemäni ongelma kuinka morbidi, sairaalloinen, päähenkilö on, saa vastauksen. Ei lainkaan sairas tyyppi, yksinäinen ja omaa itseään murehtiva, kuten vaikka kuka ikäisensä.

Oi kiitos Sylvi. Harmi ettet ole Hesarin kriitikko :) Mutta tämä päivä kyllä koki huomattavan piristyksen.

Hei! Olisin tahtonut minäkin haastaa sinut.

Think they would read the BILL if they had to live by it?