|
|
|||
|
15.08.2006 - 16:20
![]() Kuva: SusuPetalin kuvapalvelu Olen tänä kesänä kiertänyt läpi Turun seudun kirkkoja. Olen kiinnostunut keskiaikaisista veistoksista ja kirkkotaiteesta yleensäkin. En mitenkään tieteellisesti. Minä vain keräilen elämyksiä ja katson millä tavalla kaikki se mitä olen kesän aikana nähnyt ja kokenut muuntuu tekstiksi. En ole ihan varma kiertelenkö katselemassa kirkkotaidetta siksi, että haluan kirjoittaa siitä, vai kirjoitanko kirkkotaiteesta siksi että olen kierrellyt katselemassa sitä. Olen nyt muutenkin paneutunut tähän kristilliseen kulttuuriin niin syvällisesti kuin minulle on mahdollista. Mikä ei ole kovin syvällistä koska en ole kovin syvällinen ihminen. Olen lukenut kaikenlaista kirjallisuutta. Jesuiitoistahan olen täällä puhunutkin, luin myös yhden trappistimunkin kirjan Sisäinen eheytyminen, se oli valtavan jännittävä, mutta en vieläkään tiedä mikä on trappistimunkki. Piti ottaa selvää, mutta unohdin. Kirjassa puhuttiin levitoimisesta, vaikka olin tähän asti pitänyt levitoimista lähinnä silmänkääntötemppuna. Joku munkki oli niin suuresti rakastanut Kristusta, että aina kun hän kuuli Kristuksen nimen lausuttavan, hän nousi ilmaan. Munkkitoverit luonnollisesti kyllästyivät häneen ja vaativat, että hänet pitäisi poistaa luostarista koska oli ärsyttävää että hän aina leijui kirkon katossa. Mokomatkin kateelliset nipottajat. Olen lukenut sikin sokin kaikkea mahdollista, Augustinusta, Ristin Johannesta, Ignatius de Loyolaa, Raamattua ja nyt viimeksi Dietrich Bonhoefferia. Välillä luen Jaakko Heinimäkeä, koska hän on kevyt luettava ja siinä naureskelun ohessa saan kuitenkin hiukan tietoakin asioista. Minusta oli mm. kiinnostavaa, että muuan kirkkoisä oli tullut aikoinaan siihen tulokseen että sitten kun nousemme kuolleista, ylösnousemusruumiimme on todennäköisesti pallon muotoinen, koska pallo on täydellisin muoto. Kiehtova ajatus, eikö teistä?
|
Kirjoittaja
Totuus on tuolla ulkona
Arkisto
2009 2008 2007 2006 2005 1970 Sivut
Lisätietoja
laskuri
> Kiitos
SusuPetalille sivupohjasta
|
||
Hmm, kaikkea sinä mietit, vaikka et syvällinen siis olekaan. Onneksi minun ei tarvitse kertoa omia pinnallisia ajatuksiani blogissani, koska sehän on fiktiota...
Tuo levitoiva munkkikin oli aika visuaalisesti hahmottuva tarina.
Minäkin pidin tarinasta levitoivasta munkista. Mikä ilo hänen sisällään asuikaan!
Aivan Merja, ja ehkä pitäisi jo nyt muistaa, että pallo on täydellisin muoto.
Susu ja Tui, ajatelkaa kuinka ihanaa olisi rakastaa jotain asiaa tai ihmistä niin paljon, että aina kun kuulee sen nimen, nousisi ilmaan.
rita, referoiminen on niin työlästä, mutta pitäisi varmaan yrittää koska siinähän ne ajatukset sitten hahmottuisivat itsellekin hiukan paremmin.
Pallonmuotoisessa mahdollisimman pieni pinta-ala peittää maksimaalisen kokoisen sisällön ja keskustasta ei ole pitkä matka mihinkään. Munan sanottiin kuitenkin olevan palloa parempi, koska sillä on puolellaan lähes yhtä hyvät edut kuin pallolla, mutta se kestää palloa huomattavasti paremmin painetta menemättä rikki. Lisäksi muna pysyy helpommin paikallaan palloon verrattuna, koska ei muna ei vieri pallon tavoin kaikkiin ilmansuuntiin.
Mutta, kaikki taitaa riippua käyttötarkoituksesta. Ehkä niillä ylösnousijoilla ei ole keskettävinään minkään sortin paineita ja mahdollisesti niitä ei myöskään uhkaa vieriminen mihinkään ilmansuuntaan. Silloin paineenkesto- ja vierimisenvälttämisominaisuuksista ei ole minkäänlaista hyötyä. Ehkä minä sitten voisin kumminkin ryhtyä palloksi...
Nykyään taitaa muuten olla niin, että Jeesuksen mainitseminen ei saa uskovia pomppaamaan ilmaan, mutta muut ihmiset kylläkin. Pari milliä ainakin, jos ei muuta. Jos sanot "Jeesus" niin ihmiset hätkähtävät, jos sanot "Jumala", niin eivät ollenkaan yhtä paljon. Kummallista. Perin kummallista. Molemmat kuitenkin ovat Raamatussa mainittuja henkilöitä ja niin sanotusti uskovaisten juttuja, joten luulisi, että reaktio on sama, vaan eipä sittenkään ole.
Palloteoriasta en ole ollenkaan mielissäni. En haluaisi olla pallo. Se olisi raivostuttavaa. M.A. Nummisen biisi Kumipallona luokses pompin ei myöskään ole niitä, joista erityisemmin pidän.
Menestystä ja iloa kirjoituksillesi. Toivon, että tutkimisestasi huolimatta säilytät tuoreuden aiheeseesi. Sitä on ainakin tuossa ylhäällä. Mikä sitten on syvällistä ja mikä ei? Kun Jeesus sanoo, että sallikaa lasten tulla, niin ei siinä mitään syvällisyyttä tarvita. Sinä olet ihan niin syvällinen kuin on tarpeen.
Kiitos, minäkin toivon kirjoittamiseeni iloa, se on ollut taas vähän kadoksissa. Iloa ja menestystä myös sinulle hommiisi.