Juuri näin. Kiitos Sanasta sunnuntaiksi.

Hyvä rukous - ja runo.

Ateisti enqvistin teksti jättää minut aika kylmäksi. Sinun rukouksesi hänen tekstinsä pohjalta on raikasta ilmaa. Samalla siinä on teologista syvyyttä ja herkkyyttä, mikä enqvistiltä täydellisesti puuttuu.

En tiennytkään Enqvistin ateismista. Minua vaan ärsytti se teksti kun tuntui että eihän tuo ihminen ymmärrä mitään siitä mistä kirjoittaa.

Enqvist on saanut vapaa-ajattelijoiden Väinö Voipio palkinnonkin. Hän on taisteleva ateisti. Valokuvatorstai ei ole enää sama tämän jälkeen.

Teologisen syvyyden kaipaaminen ateistin tekstistä tuntuu hieman kummalliselta.

Kuinka kirjoittikaan Hannu Salama: "Muistakaamme Eetu Salinia! Uusi nainen joka yö, kaksi parhaana! Pystyisikö siihen syntisinkään piispa?"

Mainio runo! Enquistin ateismista en tiennyt, mutta viriketekstissä kuvattua ihmisten jälkeä lukiessa tuli mieleen, ettei monikaan jumala tähän sotkuun tahtoisi tulla, kun ei ihminenkään enää kestä. Omassa runossani suosittelin siistiytymistä. Runosi sopii tosiaan meidän rukoukseksemme.

Taina, ehkä ei runotorstaikaan ole enää tämän jälkeen sama.

Maailma on täynnä kummallisia asioita, vai mitä Etappisika.

Sikuri, jumalien idea kai onkin siinä, että ne kestävät ja niiden avulla ihminen kestää. Kuka tämän ajatuksen sitten sisäistää ja kuka ei, olkoon hölökohtainen valinta.

Eivätköhän torstaiblogit ole tämän jälkeen ihan samoja kuin ennenkin. Tekstivalinnoissa emme tunnusta aatteita vaan valitsemme tekstejä, joiden arvelemme innostavan kirjoitamaan. Kun tämän viikon haastetta ehdotettiin, arvelin sen hyvinkin saavan aikaan myös lähes uskonnollisia tekstejä. Näin on myös käynyt, Kirstin lisäksi myös ainakin Jonin teksti omalla tavallaan.

San-, kuva- ja tekstihaasteet tulevat vaihtelemaan jatkossakin. Aiheita voi ehdottaa kommenteissa tai ylläpitäjien sähköpostissa.

Tui, en tarkoittanut tuota omaa kommenttiani torstaiblogien samuudesta minkäänlaisena kritiikkinä tms. Kaikki virtaa ja siinä mielessä eivät blogitkaan pysy samoina.

Kävin katsomassa Enqvistin diaesityksen Mitä oli ennen alkuräjähdystä? Selkeä esitys, melkein helpompi ymmärtää kuin tämänaamuinen: katson kalenterin merkintää "tilaa aika Terhille". Kuka on Terhi? En tunne yhtään Terhiä. Mikä aika ja miksi? Hetken hätäännys siitä, mitä muuta en muista, sitten: kampaaja. Vaihdoin kampaajaa, se on Terhi.

Runossasi on kaikki, ennen ja jälkeen alkuräjähdyksen.

Minua ahdistaa pyhyyden tunteen katoaminen, sen henkilökohtaistaminen niin, että pyhäksi ei voi julkisesti sanoa mitään, kun pitää olla suvaitsevainen ja moniarvoinen ja ties mitä. Ei kai omaa pyhää tarvitse lytätä, jos toisenkin pyhää kunnioittaa.

Hyvä että oli Sana sunnuntaiksi. TV:ssä siitä tehtiin Sana viikonvaihteeksi, ja nyt se on Pisara. Voiko vähemmäksi mennä. Ehkä se on kohta Atomi. Siitä päästäänkin Alkuräjähdykseen.

Kun olin Terhistä selvinnyt, tulin tänne enkä tiennyt, mistä Enqvististä puhuttiin. Siksi piti googlettaa ja katsoa diat ja Enqvistin pitkä ja palkittu julkaisuluettelo. En muistanut koskaan kuulleeni nimeä, vain kirjan Valo ja varjo kansi oli jotenkin tuttu. Olen ollut niin rakastunut monta vuotta, että en ole nähnyt enkä kuullut mitään. Mitään muuta.

Henkeni on tulossa takaisin jostain olemattomuudesta, arkeni, joka ei olekaan itsestäänselvyys, on muuttumassa pyhäksi.

Enqvist on varmaankin loistava tiedemies,
mutta tiede ei voi sanoa mitään uskonnosta. Enqvistin uskontoa koskevat lausunnot ovat täten pelkkiä subjektiivisia mielipiteitä.

Enqvistin suhtautuminen uskontoon/uskontoihin vaikuttaa teini-ikäisen pojan kapinalta, sillä niin lapsellista on hänen "uskontokritiikkinsä" ["menninkäiset", "pappien roolipelit" jne]. Sellainen ihmetyttää. Uskonnon pilkkaaminen ei ole oppineisuutta, vaan sivistymättömyyttä.

Mitä tekemistä ateistisella julistuksella on valokuvatorstaissa?

Amnell levittää sensuurin ilosanomaa jo oman bloginsa ulkopuolellekin?

Sitten kun valokuvatorstai on saatu ruotuun, voinee Amnell jälleen keskittyä hartaaseen sananvapaudesta puhumiseen....

Joo, mutta lahjapaperi voisi olla joskus paremmin kääritty.

Helmi, länsimaisesta maailmastamme on pyhää riisuttu niin määrätietoisesti vuosikymmeniä, että kai se vähitellen alkaa iskeä takaisin samalla kun sydän kylmänä odotamme ja toivomme, että islam hiukan sekularisoituisi ja rauhoittuisi. Mutta miten ihanaa, että joku on ollut monta vuotta niin rakastunut ettei ole nähnyt eikä kuullut mitään muuta. Vai onko se ihanaa. Se kuulostaa ihanalta.

Pirkko, kaipa ateistinen julistus on yhtä stimuloiva virike valokuvatorstaissa kuin runotorstaissakin.

Etappisika, ota ihan lunkisti.

Öh Etappisika, sörssin näiden kommenttieni kanssa, sori.

Se voisi olla stimuloiva, jos se olisi vaikkapa sarja erilaisista maailmankatsomuksista, sillä tähän asti teemat ovat olleet neutraaleja ja kukin on voinut tulkita niitä haluamallaan tavalla.

Ehkäpä valokuvatorstai on nyt avannut uuden uoman eli uran.

Kyllä minusta yksi kärjekäs näkökulma on stimuloiva, koska se poikii vastaväitteitä. En minäkään olisi tuollaista runoa muuten tänne pistänyt.

Sanasi sunnuntaiksi on HIENO! Kumpa tuon muistaisimme. Sinä osaat sanoa vähin sanoin paljon ja syvää...

En minullakaan ole mitään sitä vastaan, että enqvistin kirjoitus on runotorstain aiheena. Minulla ei ole ollut aikaa viivähtää tuon tekstin ääressä. Ilahduin Kirstin runossa siihen, että siinä on kyetty katsomaan hienosti enqvistin tekstin yli. Enqvistin tekstissä uskonto näyttäytyy henkisyyden vankilana, josta onneksi materialistijeesus vapauttaa iloiseen aineellisuuteen. Enqvistin kuva uskonnosta on kömpelö pilakuva. "Sana sunnuntaiksi" antaa siitä paljon oikeamman kuvan.

etappisika ihmetteli voiko ateistilta vaatia teologista syvyyttä. Jos hän omaa maailmankatsomustaan pukee sanoiksi, siltä voi odottaa syvyyttä ja sellaista herkkyytä, jonka ihmiset tunnistavat osaksi todellisuuttaan. Sillä ei liene merkitystä, onko se sitten teologiaa vai ateologiaa

Voi kiitos mimmi, useinhan sitä kyllä tulee sanottua runsain sanoin jotain pinnallista.

Tuomo, varmaan ihmiset jotka ajattelevat samalla tavalla kuin Enqvist kokevat tuossa tekstissä herkkyyttä ja syvyyttä.

Kunhan murjaisin tuossa ylempänä, kun tuo Enqvistin ateismi nousi jotenkin niin näkyvästi esiin.

Tosiasiahan on, ettei Enqvist ainakaan tuon näytteen perusteella (en ole Enqvistiä koskaan lukenut) ole mikään kynämies, kuten myös Kirsti taisi vihjata.

Mutta se ei taas johtune ateismista vaan jostain muusta.

Länsimainen ETIIKKA perustuu kristinuskoon. Minua huolettaa se, että kun uskonnonopetus jätetään pois kouluista, ja jos ei koti eikä kirkko "yllä", meillä alkaa olla runsaasti joukkoa, joka ei tiedä mitään rajoja. Ateismi on ajamassa tätä asiaa. Etiikka jää pelkästään poliisin ja lain huomaan. En välitä siitä, että joku ei usko jumalaan minkäänlaiseen, omapa on asiansa. Kutitti mieltä hiukan se, että jollekin ateistille annetaan palkinto ateismistaan, sitten huomasin, että heidänhän täytyy saada palkkansa jo tässä maailmassa, kun tulevaa ei ole. He kai saavat tehdä, mitä haluavat, jos vain poliisi ei pääse jäljille. Uskontoa se on ateismikin. Uskoa JOHONKIN, että sitä ei ole.

Sikuri, olen samaa mieltä kanssasi siitä, että ateimiskin vaatii tietynlaista uskoa, mutta eivät ateistitkaan ole etiikan ulkopuolella. Kyllä moraali on meissä kaikissa, ei se ole sillä tavalla sidoksissa kristinuskoon. Mutta täällä meillä kristinusko on tietysti ollut tärkeä eettisen koodiston luoja ja ylläpitäjä.

Linkissä asiaa : kokemuksia uskontojen välisista suhteista.

Kyllä meidän moraalimme mielestäni on yhteydessä kristinuskoon, joka opettaa älä tapa, älä ja älä ja älä ja älä. Jos olisimme syntyneet tietyissä Islam-maissa opetukset olisivat enemmän kategoriassa viha etc.
Muistelen, että Suomessa olisi uskonnon- ja sananvapaus. Ei mielestäni ole oikein hyökätä tekstinkirjoittajan henkilöä kohtaan. Teksti on teksti, ja me muut yritämme luoda jotain itsekin. Onhan ainakin syntynyt keskustelua ja ajatuksia. Sehän on Runotorstain tarkoitus, ja Runotorstai jatkaa, kuten ennenkin, toivon. Jos et siedä tekstiä, cut out!

Aivan, Sikuri. Teksti on teksti ja Runotorstain haasteen tarkoitushan on nimenomaan haastaa osallistujat kirjoittamaan runo niistä ajatuksista, joita teksti - ei kirjoittaja - heissä herättää. Koska kunnioitamme tekijänoikeuksia, mainitsemme kirjoittajan, muutenhan voisimme vain käyttää tekstejä "kirjoittajavapaina". Olen hieman hämmentynyt siitä, että tällä kertaa nimenomaan kirjoittaja on noussut keskipisteeseen, se ei ollut tarkoitus.

Suosittelen tämän keskustelun jatkoksi lukemaan Runotorstain aiheesta nousseita runoja, siellä on paljon hienoja tekstejä. Lainattu pätkä on saanut ihmisten ajatukset kulkemaan moniin suuntiin, jälleen kerran.

Teksti on pelkkä teksti irrallaan kirjoittajasta? Ihanko totta?

Miten on esimerkiksi Gunter Grassin tapaus?
Hänen teksteihinsä suhtaudutaan nyt aivan eri tavalla kuin ennen. Kirjallisuudesta löytyy runsaasti vastaavia tapauksia.

Lisäksi valittu teksti on nimenomaan tekstinä erittäin vahva hyökkäys uskontoja vastaan. Kun valokuvatorstai/runotorstai valitsee tällaisen tekstin, se ottaa vahvasti kantaa. Miksi yhtäkkiä näin?

Miksi ei voitu nytkin mainita pelkkä sana, siis 'uoma'? Se olisi riittänyt niin kuin on riittänyt aikaisemminkin (yhtä poikkeusta lukuun ottamatta). Kukin voi tuoda aina omassa blogissaan esille omat ajatuksensa.

Miksi valittiin teksti ja miksi juuri tämä teksti?

Miettikäähän vielä, tuliko tehtyä virhe.

Kyllä tässä Runotorstain tapauksessa kirjoittaja voidaan jättää rauhaan. Meille annettiin pätkä tekstiä, ja tehtävän oli kirjoittaa sen pohjalta. Useimmat eivät varmaankaan tienneet kirjoittajan vakaumusta, ja kai me aikauiset ihmiset tiedämme, että uskontoja ja uskoja on monia erilaisia, ei sen pitäisi loukata tässä ketään, eikä varsinkaan kiihtymiseen pitäisi olla syytä. Ja erityisesti painotan sitä, että näiden TORSTAI-blogien pitäjät tekevät pyyteetöntä työtä, että meillä muilla olisi mielenkiintoista puuhaa. Kiitos teille puuhanaiset!

Sikuri, muslimien joukossa on kaikenlaisia kuumakalleja, mutta kristinusko ja islam ovat yhtä rauhanomaisia uskontoja, tai sotaisia, riippuen näkökulmasta. Kyllä kristinuskonkin varjolla on hyvällä omalla tunnolla sodittu ja tapettu paljon.

Minäkin kiitän Tuita ja kumppaneita noiden blogien ylläpitämisestä.

Blogisisko, minusta viriketekstiä ei nyt mitenkään voi pitää minään hyökkäyksenä. Sehän vain puki sanoiksi kirjoittajan oman uskomuksen ja vakaumuksen.

Jokin aika sitten kirjoitin, että Valokuvatorstai, johon olen osallistunut alusta asti, on parasta, mitä blogimaailmassa on tapahtunut sinä aikana, kun olen blogeja lukenut. Se on ollut yhdistävä ja iloinen asia, jota on odottanut ja käynyt innostuneesti läpi erilaisia tulkintoja, joita osallistujat ovat omissa blogeissaan esittäneet.

Huomattakoon, että sama tekstihän oli myös meidän valokuvatorstaihin osallistujien luettavissa.

Nyt te sanotte, että en saisi edes kertoa, että se teksti loukkasi minun uskonnollisia tunteitani ja vielä enemmän oikeustajuani: miksi juuri uskontoja saa jatkuvasti pilkata Suomessa? Miksi ihmeessä tuoda yleensäkään mitään ideologiaa tällaiseen tilanteeseen?

Vapaaehtoinen toiminta ei vapauta ihmistä vastuusta. Kysyn: Miksi tällainen teksti?

En tiedä, kuka tekstin on valinnut. Esitän kysymykseni työryhmälle, joka oli silloin vuorossa.

Mutta eihän se teksti ollut mitään pilkkaa. Siinä kirjoittaja vain puki sanoiksi oman käsityksensä. Kyllä sinä saat kertoa, että sinä pahoitit siitä mielesi, mutta mielestäni on väärin vaatia ettei sellaista tekstiä olisi saanut julkaista.

Joitakin ihmisiä loukkaa se, että postilaatikkoon tipahtaa seurakunnan tiedotuslehti kerran kuussa. Ja jotkut ihmiset ovat vaatimassa, ettei kukaan saa saada postilaatikkoonsa seurakunnan tiedotuslehteä sen vuoksi että se loukkaa jotain ihmistä. Se on mielestäni yhtä kohtuuton vaatimus kuin tuo mitä sinä nyt esität. Minusta seurakunta saa jakaa lehtiään ja joka ei sitä lehteä kestä, olkoon lukematta. Ja torstai-blogit saavat valita sellaisia tekstejä kuin haluavat ja ne sitten osallistuvat jotka haluavat. Miksi tehdä tällaisesta asiasta ongelma.

Julkaisupaikka oli sopimaton.

Toistan: miksi tuoda yleensäkään mitään ideologiaa tällaiseen "yhteisblogiin", jossa on tehtävänanto valokuvaan/runoon bloggaajille, jotka edustavat monenlaisia ajatuksia?

”Donna Amnell syöksyi eteenpäin kilven suojaamana ja peitsi sojossa Rocinanten pannessa parasta laukkaansa ja hyökkäsi suoraan ensimmäistä myllyä vastaan. Hänen peitsensä iskiessä siipeen tuuli pyöritti siipeä niin rajusti, että se mursi peitsen palasiksi vieden mennessään ratsun ja ratsastajan, joka kieri kentälle pahoin kolhittuna.”

Mutta hyvänen aika Blogisisko, ideologiathan ovat tärkeitä virikkeitä, me elämme niiden ympäröiminä. Ihan hullua minusta vältellä niitä yhtään missään. Minusta paikka oli ihan oikea. Enkä minä edes tulkinnut tekstiä ideologialtaan ateistiseksi, vaan ajattelin ainoastaan että tuossa on taas yksi joka ei ymmärrä uskonnon syvintä olemusta. Mutta sehän on aivan eri asia kuin ateismi. Minusta tuntuu etteivät monet hurskaat kristitytkään ole lainkaan ymmärtäneet oman uskontonsa olemusta.

Tekstin valitsija varmaankin tiesi, mitä teki. Häneltä näyttää kuitenkin puuttuvan rohkeus kertoa, miksi hän käytti tähän asti ideologialtaan neutraalia yhteisblogia suosimansa aatteen levittämiseen.

No tuollahan ylempänä Tui jo kertoi oman kantansa tähän asiaan, minusta tässä jutussa ei nyt ole edes kärpästä sen härkäsen aiheeksi jota olet luomassa, Blogisisko.

Sinä aamuna leirillä aamutoimet alkoivat normaaliin tapaan: kuten kaikkina aamuina, leirin jokaiseen kulmaan asennetusta kovaäänisestä alkoi kaikua kaikkialle kuuluva Darwinin ”Lajien synnyn” luenta, ja vartiohenkilöstö ajoi bloggaajia parakeista ulos karkeiden kirousten höystämin komennoin. Mikäli juoksun tahti ei heidän mielestään ollut tarpeeksi ripeätä, sai asianomainen kiväärinperästä hartiaansa tai ristiselkäänsä kipeän tällin.

Kun kaikki nälän heikentämät bloggaajat oli saatu paraatiaukiolle jonkinnäköiseen paririviin seisomaan, komennettiin asento ja leirin toimiston ovesta asteli kiiltävissä saappaissaan ja uudenuutukaisessa mustassa nahkatakissaan leirin komendantti Tui. Hän käveli tehostetun hitaasti kannukset kilisten rääsyisen bloggaririvistön eteen ja pani toisen peukalonsa rähinäremmin taa, toisessa kädessään hän piteli ratsupiiskaa, jolla silloin tällöin läimäytteli saappaansa vartta. Kirsti ja muu alipäällystö ryhmittyi hänen taakseen uhkaavaan haara-asentoon, pitäen yrmeän näköisinä ampumavalmiita Kalashnikoveja poikittain rinnallaan.

Bloggareiden ruoan- ja unenpuutteen heikentämiin tajuntoihin kuului Tuin käskevä ääni kuin jostain kaukaa:

- Asento! Lepo! Asento! Lepo! Arvoisat torstaileiriläiset! Tänään meitä kohtaa suuri kunnia, sillä itse Kari Enqvist on luvannut iltapäivällä saapua tuomaan meille tervehdyksensä! Tästä syystä leirin normaalia päiväohjelmaa muutetaan siten, että työpalvelun jälkeen parakkeihin jaetaan hänen viimeisin teoksensa. Parakinvanhimmat huolehtivat tämän jälkeen siitä, että jokainen leiriläinen osaa tuon teoksen ulkoa kello viiteentoista mennessä! Toimikaa!

Kopeasti Tui käännähti kannoillaan ja asteli taakseen katsomatta sotilaallisen ripen askelin takaisin toimistoon.

Painunein päin rääsyinen bloggajien lauma lähti alipäällystön komennossa laahustamaan kohden leirin kaivosta, jossa he tulisivat viettämään seuraavat kymmenen tuntia vailla ravintoa tai lepoa, ottaen kehnoilla kameroilla ala-arvoisissa työolosuhteissa valokuvia ja kirjoittaen runoja ateistien tarpeisiin. Tuolloin tällöin pyörtyi bloggaaja tien oheen, ja ivallisesti nauraen meni tällöin vartija potkaisemaan hänet syrjään kulku-uralta.

Hahha, joo on tää blogileirillä oleilu raskasta. Onneksi minulla alipäällystön jäsenenä on helpompaa eikä ateistien tarpeisiin kirjoitettujen runojenkaan tarvitse olla ihan puhdasoppisia, ei ole ainakaan vielä tullut mitään rangaistusta tuosta teistisestä runostani.

Mitä kauheita mainoksia tänne on ilmestynyt?

Täällähän mennään jo täysillä henkilökohtaisuuksiin. Tulee mieleen 60-luvulta; "Kyllähän tuo Laila Kinnunen osaa laulaa, mutta on sillä niin paksut sääret."
Mullekin on tullut mainoksia, enkä osaa poistaa, huh!

Minä jo luulin, että Kirsti on perustanut mainostoimiston. Aroniahillojen perässä mainostettiin rasvanpolttoa. - En perustakaan omaa blogia, jos tämä tämmöseks menee.

En valinnut tekstiä, mutta osaltani hyväksyin sen valinnan. Voin vakuuttaa, että en hyväksyisi mitään uskontoa halventavaa tekstiä enkä laittaisi nimeäni sellaisen alle. Uskonto on ihmisen pyhää enkä hyväksy pyhän - ja siten toisen ihmisen -pilkkaamista. Olen pahoillani, jos olemme loukanneet joitakin osallistujia. Luettuani haastetekstin ajattelin, että se tulee saamaan aikaan nimenomaan uskonnollisia tekstejä. Ja näin on tapahtunut. Moni on kirjoittanut tekstin pohjalta myös unirunoja. Monet uskonnollisissävyisistä runoista ovat mielestäni haastaneet Enqvistin tekstin vahvalla tavalla, tarjonneet toisenlaista näkemystä. Niin myös Kirsti, jonka runosta pidän paljon.

Oma vastuualueeni on Runotorstain puolella, Valokuvatorstaihin en osallistu. Koska ne ovat sisarblogeja, on tekstin julkaisemisella molemmilla puolilla haluttu korostaa niiden välillä olevaa sidosta. Valokuvatorstain haastesana oli kuitenkin uoma.

Ihmiset lukevat kirjallisuutta eri tavoin. En usko, että mitään tekstiä voi liittää yksi yhteen kirjoittajansa kanssa. Esimerkiksi romaaneissa kirjoittaja tuo esiin monia näköäkantoja, ei lukijalla ole mahdollisuutta erottaa mikä näkökulmista on kirjailijan omin.

Tekstipätkän hyväksyessäni en todellakaan ajatellut Enqvistin persoonaa ja hänen vakaumustaan, ajattelin tekstiä irrallaan kontekstistaan ja kirjoittajastaan. Tarkastelin vain niitä rivejä ja niiden antamia mahdollisuuksia haastaa ihmiset kirjoittamaan runo.

Grassista en voi sanoa paljon. Olisikohan mahdollista, että hän on sodan jälkeen tarkistanut kantojaan?

Etappisika, onks mun pakko käyttää kannuksia? Ne hankaloittaa kävelyä. EIkä musta oikein ole leirille muutenkaan. Mähän oon oikeesti kiltti ihminen.

Ateistien onni, että niillä on Enqvist, joka pilkkaa uskovaisia luonnontieteilijöitäkin. Näkyvät ateistit ovat nykyään vähissä. Siinä on nyt usko uskoa vastaan.
Väinö Voipio pilkkasi aikanaan uskovaisia yhden miehen performanssilla Taipalsaarella: hän käveli sunnuntaina paidatta keskustaan noutamaan sanomalehteä; ajoitti saapumisensa siihen, kun väki tuli ulos jumalanpalveluksesta.

Niinkö tullaan suurmieheksi? En pidä enää paitaa ollenkaan.

Yritin kommetoida blogisiskon blogiin niin kuvaa kuin keskusteluakin, mutta höh, en vopinutkaan. Onneksi sieltä oli mainiosti laitettu linkki tähän keskusteluun.

Hassua, miten ensimmäisellä kerralla jäi tämä ateismi huomaamatta luettuani sen kerran läpi. Varmaankin siitä johtuen, kun en ymmärtänyt miten se tuki aihetta uoma.

Nyt luin tämän mielipiteen johdosta sen vielä kerran ateismia ajatellen, mutta tämä ateismin sanoma ei välittynyt mielestäni itsetarkoituksellisesti. Nyt kun sain kommenteista lukea, että kirjoittaja on eräänlainen ateismin "lipunkantaja", niin ymmärrän, että kertoja antaa tarinalle vielä lisämerkityksen, joka jää salatuksi niiltä, jotka eivät kertojan aatemaailmaa tunne.

Oma tunnelmani toisella lukemalla oli nimittäin varsin hassu ajatellen (esitettyä) kirjoituksen tarkoitusta. Näin siinä ihmisen, joka kohtaa hengellisyyden väistyttyä mielestään maailman valmiiksi selitettynä ja järkiperäistettynä. Ja viimeinen lausahdus "jumalien tavoittamattomissa" toi mieleen kertojan kokeman lohduttoman yksinäisyyden.

Kuten sanottu on, niin jokainen antaa oman tulkintansa teksteille ymmärryksensä mukaan. Ymmärtääkseni tekstin ateismin julistamiseksi, minun olisi tarvinnut tietää tämän kirjoittajan aatemaailmasta.

Loukkaantuminen on sikäli ymmärrettävää, että mitä ilmeisimmin kirjoituksen lainaaja on tiennyt tästä. Toisaalta kuten jo sanottu on, Valokuvatorstai ei ole aikaisemmin sortunut tyylivirheisiin. En osaa sanoa, oliko tuo paha tyylivirhe.

Jotenkin itse ahdistun siitä, että nykypäivänä pitää asetella sanansa taiten ja välttää ihmisten tahatontakin loukkaamista.

Nyt kun ajattelen omaa kuvaani aiheesta, niin se vaikuttaa juuri sellaiselta, minkä ateisti voisi ottaa. :)

Tony,

kommenttisi antaa minulle toivoa siitä, että asiasta kannattaa vielä keskustella.

Olen lainannut otteita kommentistasi oman blogini kommenttiosastoon. En tiennyt voiko jonkun henkilön kommenttia siirtää kokonaisuudeessaan.

Keskustelu jatkuu myös minun blogissani, varsinkin kun minulla on taas mahdollisuus olla siinä mukana.

Hyvää sunnuntai-iltaa.

Tony, tuo on mielestäni ihan oikea ongelma, että pitää niin kauheasti varoa ihmisten loukkaamista. Pian oman mielipiteensä ääneen lausumisesta pitää pidättäytyä sen vuoksi ettei kukaan vain loukkaantuisi. Mutta eihän sellaisesta mitään tule, kyllä pitää sietää myös mielipiteitä jotka voivat tuntua loukkaavilta. Tai siis minä olen tätä mieltä.

Oletko siis sitä mieltä, että voi varsin loukata ihmisiä heidän sukupuolensa, ulkomuotonsa, ikänsä, taloudellisen tilanteensa, sairauksiensa, uskontonsa jne vuoksi?

"Ihan oikea ongelma" on myös tämä:

Bloggaaja houkutellaan mukaan kivaan yhteisblogiin, jonka periaatteena on, että ketään ei loukata, ei edes valokuvia kommentoitaessa ("ketään ei saa mokata").

Sitten yhtäkkiä laitetaan loukkaava, ja kaiken lisäksi valokuvatorstailaisille täysin tarpeeton teksti (Tony: "en ymmärtänyt miten se tuki aihetta uoma").

Tunnen itseni huijatuksi.

Ei Pirkko, en tarkoittanut tuota.

Erinomaista. Sittenhän olemme samaa mieltä.

Pieni lisäys muistinne vahvistamiseksi:
Sattui eteen tällainen viesti. Tui, kirjoitit tähän blogiin 23.05.2006 -13:14
:
"Maria ja minä olemme perustaneet kollektiiviblogin [sic] Runotorstai. Käyhän tutustumassa ylläolevan linkin kautta. Blogi on vielä aivan alkutekijöissään, mutta toivomme sen löytävän osallistujia ja lukijoita. Mukaan tulee myös kuvablogi, joka on Runotorstain sisarblogi. "

Googlella löysin, että nimimerkki Tui kirjoitti useissa blogeissa viime keväänä samanlaisen mainosviestin, kutsui nimenomaan yhteisblogiin.

Mainosviesti oli kuitenkin täysin harhaanjohtava, sillä yksi henkilö päättää kaikesta ainakin valokuvatorstaissa, kuten hän itse kertoo.