Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
21.10.2006 - 17:40
Jos ei muuten niin Turun vuoksi kannattaa käydä katsomassa Riisuttu mies. En tiedä miksi onkin niin sykähdyttävä nähdä omat nykyiset kotinurkkansa oikein valkokankaalla. Ihan niin kuin ne olisivat jotenkin enemmän olemassa ja arvokkaampia kun ovat päässeet elokuvaan asti. Elokuva oli muutenkin parempi kuin odotin, päätellen siitä etten tullut kovin monta kertaa vilkuilleeksi kelloa elokuvan aikana.

Kiinnostaisi kyllä nähdä, millainen se alkuperäinen käsikirjoitus olisi ollut, mistään turhasta syvällisyydestähän tätä elokuvaa ei voi moittia. Se on hiukan härski ja yleisöä kosiskeleva ihmissuhdedraama joka saa ylimääräiset kiksinsä siitä, että tällä kertaa impotenssista ja muista kommunikaatiokatkoksista kärsivät henkilöt ovat pappeja. On niin perusteellisen hauskaa kun papit painivat juovuksissa, heiluvat viinakassin kanssa kirkon ovella tai myöhästyvät hautajaisista. Yleensäkin elokuvan kirkolliset elementit olivat vain jonkinlaista eksoottista kuorrutusta sinänsä aika tavanomaisessa tarinassa.

Elokuvassa esitellään eräs versio naisellisen pahuuden ruumiillistumasta Iisebelistä. Iisebelhän oli se Vanhan testamentin kiero ja juonitteleva vaimo, joka hommasi miehelleen kuningas Ahabille viinitarhan jota Ahab ei itse saanut itselleen hommattua. Tässä elokuvassa soppa saa alkunsa siitä, että Edelmanin esittämän kirkkoherran vaimo päättää ajaa saamattoman ukkonsa piispaksi. Ja kirkkoherraa sitten ajetaan piispaksi niin kuin käärmettä pyssyyn. Vaimo juonittelee kulisseissa sillä välin kun kirkkoherra haikailee aidommasta ja rehellisemmästä elämästä rellestämällä bändikamunsa kanssa ja ihastumalla kirkon kretliinitukkaiseen vahtimestariin. Edelmanin kirkkoherrassa onkin ehkä sävyjä, hän on ajoittain jopa liikuttava joskaan ei kyllä piispakandidaattina erityisen uskottava, tai mistä minä oikeastaan sen tiedän, en varmaan mistään. Vaimonsa on jääpuikkomaisuudessaan yksiulotteinen ja tylsä. Hänessä ei ollut mitään positiivista, mutta hän ei toisaalta ollut riittävän kauhea että rooli olisi kantanut sen pelkän kauheuden varassa.

Niin että oikeastaan olen sitä mieltä kuitenkin että elokuva oli aika huono. Mutta kumminkin viihdyttävä. Minä voin tosiaan antaa tällaisenkin pinnallisen lausunnon eikä edes hävetä yhtään.


Merja kirjoitti 21.10.2006 - 18:52
Eikö se nyt sitten ole yhtään syvällistä, että tyypillä menee huonosti niin kauan, kun se väkisin yrittää piispaksi, mutta kun se myöntää surkeutensa, niin kaikki alkaa sujua?
Kirsti kirjoitti 21.10.2006 - 19:32
Mutta yrittikö se väkisin piispaksi missään vaiheessa? Minusta näytti, että se piispuus oli enemmän vaimon projekti ja kirkkoherra vain haahuili sinne tänne. Voi silti olla että elokuva olikin syvällinen, minä vaan en tavoittanut sitä syvällisyyttä
Louhi kirjoitti 21.10.2006 - 20:56
Elokuvaa en ole nähnyt, mutta tuli heti mieleeni muiden elämää elävän ihmisen teema. Sehän on varsin mielenkiintoinen, ja sitä paitsi valitettavan tuttu. Muilla ihmisillä on suunnitelmia, joita pitäisi sitten toteuttaa parhaansa mukaan. Toinen mahdollisuus olisi nousta vastarintaan ja ryhtyä vihdoinkin elämään omaa elämäänsä.

Asuntomarkkinoilla Portsaa ehdotettiin Suomen parhaimmaksi tai jotakin. Asuntomarkkinat tulee uusintana sunnuntaiaamuna, jos et sattunut näkemään. Kivan näköistä seutua, tai ainakin oli jokin aika sitten : )

Siellä teillä päin oli tulipalo, televisiosta näin. Toivottavasti ei ollut kovin lähellä. : (

Merja kirjoitti 21.10.2006 - 23:07
Niin, Kirsti, tai sitten minä näen syvällisyyttä missä vaan. Mutta eikö se kirkkoherra ainakin välillä tehnyt kiltisti juuri niin kuin kiipijän kuuluukin, asettanut oman etenemisensä ystävyyden sun muun yläpuolelle? Ja niin tehdessään hän tosiaan eli vaimonsa suunnittelemaa elämää, tälle ja piispalle mieliksi. Välillä hän otti siitä lomaa ja ajelehti ties missä. Kunnes pysähtyi ja näki missä meni ja tunnusti sen julkisesti. Minusta se laulettu saarna lopussa on avain elokuvaan, mutten muista sitä kovin tarkasti. Ainakin se tuli rehellisesti hänen sisältään, laskelmoimatta mitään. Mutta voi olla, että minä näin siinä enemmän kuin mitä siinä oli.
Kirsti kirjoitti 22.10.2006 - 20:13
Hei Louhi, minulla oli Portsaohjelma nauhalla. Joo, ei kai se tulipalo kovin lähellä ollut kun meni niin huomaamatta.

Merja, olet varmaan oikeassa.
Linnunradan liftaaja kirjoitti 23.10.2006 - 01:04
Turkua olisi mukava katsella filmiltä enemmänkin. Tykkäsin siitä ensimmäisestä juuri sen takia, että Turku näytti siinä niin hyvältä, mutta ne dialogit ja alastonkohtaukset. Puhuuko joku ihan oikein niin? Ja alastonkohtaukset olivat tehty kuin niiden ainoa funktio olisi houkutella iltapäivälehdet kirjottamaan elokuvasta suurilla otsikoilla. Yhden Luohimies elokuvan nähneenä ole nyt hyvin ennakkoluuloinen nainen.

Linnunradan liftaaja kirjoitti 23.10.2006 - 01:08
Siis sen Louhimiehen triologian ensimmäisestä osasta, jonka nimeä en muista. Se joka kertoi ambulanssilääkaristä.

(Nyt en sitten enää ole vain ennakkoluuloinen vaan myös huonoa muistiaan nolosteleva nainen :)
Kirsti kirjoitti 23.10.2006 - 09:54
Ah, oliskohan ollut Levottomat?

Louhimiehellä on minusta vähän sellainen tatsi juuri, että tietyllä tavalla kosiskelee yleisöä halvoilla ratkaisuilla. Tosin siinä hän ei tietenkään ole ainoa elokuvaohjaaja.

Itse asiassa kummallista löytää itsensä arvioimassa jonkun toisen halpoja ratkaisuja kun olen niinkin paljon puhunut viihdyttämisen puolesta. hmm.
Linnunradan liftaaja kirjoitti 23.10.2006 - 16:08
Sehän se Levottomat. Samaa mieltä olen, että myös moni muu suomalaisohjaaja tykkää kuvata ja leikata elokuviinsa niitä hieman liian pitkiä ja roisia alastonkohtauksia yleisöä kosiskelemaan. Ei alastomuus itsessään elokuvaa huononna, mutta tyylitajua kaipaisisin siinä lajissa enemmän suomalaiselokuviin. Liian monesti olen kotimaista elokuvaa katsoessani alkanut katsomaan elokuvateatterin kattorakenteita kauan ennen kuin kohtaus on ohi ja toivomaan, että eikö tästä voitaisi siirtyä jo eteen päin, pliis.
Tui kirjoitti 23.10.2006 - 16:23
Olipahan hauska lukea tämä arvio. Aluksi olit näppituntumalla sitä mieltä, että että parempi kuin odotit ja analyysin jälkeen pidit sitä aika huonona. Analyysi siis kannattaa?

Miksi muuten papeista tehdään eksoottisia olentoja? Jos henkinen puoli on elokuvasta riisuttu pois, niin halutaanko elokuvassa sanoa, että pyrkyryyttä ja ahdistusta löytyy kirkostakin? Onko se muka uusi asia?
Kirsti kirjoitti 23.10.2006 - 17:09
Niin Tui, tai sitten etukäteisoletukseni elokuvasta oli todella huono. Mutta joo, kyllä elokuvasta kirjoittaminen auttoi vähän jäsentämään ajatuksia. Minäkin mietin, että onko se uusi asia, että kirkossa on ihmisillä samat ongelmat kuin muuallakin maailmassa. Ehkä se meillä täällä luterilaisessa maailmassa sitten on. Katolista kirkkoahan olemme jo oppineet ajattelemaan kaiken mahdollisen turmeluksen tyyssijana.

Tuo on muuten harvinaisen totta, Linnunradan liftaaja. Tyylitajua odottaisi, ja sitä että alastomuudella ja seksillä olisi elokuvassa jokin syvempi tarkoitus kosiskella yleisöä.
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja
Totuus on tuolla ulkona
Sivut
Lisätietoja
laskuri

>
Kiitos
SusuPetalille sivupohjasta