Niiin, pissisten seksielämäkin on varmaan hirveen paljon vapaampaa kuin ennen.

Minä olin kova syljeksimään teini-ikäisenä. Oli erilaisia sylkiä: leija oli sellainen leijuva pallo, sitten oli sellainen etuhampaiden välistä ruiskautettava terävä juttu ja tietysti pahimpana aivolimat joita kurlattiin kurkusta. Äiti kieltäytyi kävelemästä kadulla kanssani. Samalla muuten opin, ettei naisten sopisi polttaa tupakkaa kadulla. Äiti ja kavereiden äidit polttivat vain sisällä ja pitivät sitä jotenkin tosi rumana kun nainen poltti kadulla.
Onneksi en enää räi...tupakkaa kyllä poltan siellä missä voin.
-minh-

Erasmus Rotterdamilaisella olisi töitä. Hän kirjoitti kirjan, jossa näitä perusasioita yritettiin opettaa keskiajan aatelisille. Tämä tapahtui 1500-luvun alussa. On menty luikua takaisin puoli vuosituhatta.

Jotain kuitenkin puuttuu. Ihmiset eivät heittele kaluamiaan luita lattialle ruokapöydästä eivätkä pommita toisiaan leivänkannikoilla. Eivätkä kai vielä röyhtäytteli ja päästele muitakaan luonnonääniä ruokapöydässä.

Kiinassa asuneet kertovat, että siellä röyhtäytellään reippaasti renessanssin tyyliin aterialla. Heille pitää kertoa, että heidän ei tarvitsekaan muuttaa tapojaan.

Jokin aika sitten haastateltiin erästä oikeaa puhdasoppista taistolaista, joka on (tietenkin) professorin virassa. Hän kehui, että vaikka poliittisia päämääriä ei saavutettu, tuhottiin kuitenkin porvarillinen kulttuuri. Hän hekotteli tyytyväisenä.

Jaa, jaa. Muistan kerran muutama vuosi sitten suutahtaneeni eräälle nuorelle miehelle, joka eräillä rock-festareilla tuli kusta lorottamaan meikäläisten piknikki-huovan reunalle. Kyllä hän sitten siirtyikin, unehtui vaan keskeyttää virtsaaminen ja taisi joku saada suihkusta kengilleen.

Tapojen muuttuminen on minusta äitien ja isien syytä. Ei tarvitse olla kovin viksu, kun tajuaa, että jos Minhin äiti oisi iloinnut tyttärensä sylkemistaidoista, hän luultavasti syljeskelisi vieläkin. :D

Noh, oikeastaan näin sivistyneessä kulttuurivaltiossa asuvalle suomalaisten huonot tavat ovat joka kerta kotomaassa vieraillessa lievä järkytys. Ei tervehditä, hymyillä...mutta kai se sitten on trendikästä.

No joo, Sari, niinköhän vanhempia voi syyttää aivan kaikista lastensa virheistä.

Minä inhoan syljeskelyä yli kaiken ja olen kysynyt joskus vanhemman poikani ikäisiltä syljeskeleviltä kavereilta, sylkevätkö he myös vanhempiensa seurassa. Kaverit kauhistelivat, että eivät tietenkään, sillä heille olisi tiedossa tupenrapinat.

Sama olisi tiedossa omille lapsilleni. Minun läsnäollessani ei eritellä muualla kuin erittämössä.

En kuitenkaan tiedä, mitä selkäni takana tapahtuu. Enkä tosiaankaan aio ruveta roikkumaan aikuistuvien lasteni käsipuolessa vain varmistaakseni, etteivät he eritä epämiellyttävästi ihmisten ilmoilla.

Virtsaaminen julkisilla paikoilla on yhtä kauhistuttavaa. En ilahdu myöskään piereskelystä. Niitä varten on eriö, jossa voi harjoittaa eritteiden erittämistä mielin määrin.

Miksi et ottanut miehestä ja hänen kalleuksistaan valokuvaa?

Blogisisko, paljon vaikutusvaltaisempia ja vaarallisempia kansanjohtajia maailmassa on ja on ollut kuin Taisto Sinisalo. Paljon vaarallisempia opetuslapsia on ja on ollut kuin Suomen 70-luvun alun ns. taistolaiset.
Miten ihmeessä saatkin joka kolmanteen asiaan mahdutetuksi syntipukkiehdokkaaksi juuri taistolaiset?

Kirsti, Sinun pitäisi vissiin katsoa Suomen Big Brotheria. Tai olisi pitänyt ;) Ehkä parhaat palat on jo nähty.

Hehheh Liisa, jätin kyllä väliin BB:n ihan tarkoituksella.

Aivan niin Tui, mutta kun minulla ei ole sitä kameraa vieläkään. Se pitäisi kyllä hankkia.

Louhi, tuo on kieltämättä probleemi, että lapset oppivat herkästi silmänpalvojiksi.

Sari, kyllä vanhemmilla varmasti osuutta on, mutta toisaalta kulttuuri kyllä laajemminkin tukee kaikenlaista tapojen höltymistä ja toisaalta esim. runsasta alkoholinkäyttöä.

Niin Blogisisko, minä en ihmettelisi, vaikka kohta olisi luonnollista heitellä kumppania leivänkannikoilla ruokapöydässä yms.

Kiitos minh erilaisten sylkilaatujen tarkasta erittelystä. Muistan kyllä opetelleeni itsekin joskus lapsena ruiskauttamaan sylkeä hampaiden välistä, mutta en oppinut ikinä.

Samoja havaintoja olen tehnyt minäkin. Juuri tänään ensimmäinen näky ulos astuessa oli räät nenästään suoraan pihalle turskauttanut naapuri. Mitenköhän ne sen tosiaan tekevät sotkematta itseään?

Kyllä sen täytyy olla herkeämättömän harjoittelun tulosta, niin luulen.

Liisa,

laita silmälasit päähäsi ja lue uudestaan viimeinen kappale edellisestä viestistäni. Kerron siinä vain, mitä entinen taistolainen itse kertoi haastattelussa julkisesti tästä asiasta, joka sattuu olemaan tämän blogin varsinaisena keskustelunaiheena.

Taistolaisten ja muiden äärivasemmistolaisten toimista kirjoittavat nykyään sanomalehdet ja niistä puhutaan TV:ssä ja radiossakin ainakin ohjelmaselostusten perusteella. Niitä muistelevat kyseiset henkilöt itse, toiset ylpeillen (eräs Unkarin kansannousua seurannut ex-toimittaja, joka on kirjoittanut aiheesta kirjan ), toiset noloina tai huvittuneina omasta hölmöydestään. Niistä tullaan puhumaan ja kirjoittamaan vuosikymmeniä. Sitä et voi Sinä eivätkä muutkaan enää estää. Vaikenemisen aika meni jo.:)

Kenkä Amnellin on hukkunut
ja sukka ryvettyy,
sekin varmasti
on stalinismin syy.

En minä Blogisisko usko, että vaikenemisen aika mihinkään olisi mennyt. Ne vain ovat eri asioita mistä nyt vaietaan.

Näin viime yönä kamalaa unta. Kävelin ihmisjoukon keksuudessa ja jouduin väistelemään sylkeviä ja räkiviä ihmisiä. Yksikin niisti nenänsä varmaankin viiden metrin päähän. Räkäkaari oli niin pitkä. Pälyilin ympärilleni ja yritin vältellä eritteitä, kun pakenin sikailevaa porukkaa.

Onneksi heräsin. : )

Hyvää huomenta!
Luin juuri Hesaria (10.11.2006). Vesa Karonen kertoo (Kanavalla) siitä, kuinka suomettuminen jatkuu YLEssä.

Kirsti, kyllä siellä vaietaan ihan samoista asioista kuin Kekkosen aikana.

Karonen kyselee YLEn ohjelmien perusteella, ovatko tabuja vielä seuraavat aiheet:
-Karjala ja talvisota
-Neuvostoliiton partisaanien murhaamat lapset
-Neuvostoliittolaiset miehitysjoukot Porkkalassa (_v:een 1955) jne

Karonen kirjoittaa: "Modernismia seurasi postmodernismi. Suomettumista on seurannut postsuomettuminen. Arvostelua ja ilkeyksiä [viittaa Kekkosen moitteisiin NL:n arvostelusta] ei tarvitse välttää. Se sujuu ihan vaistomaisesti."

Suomettumisen kannattajat, vaikenemisen vaalijat elävät täällä blogimaailmassakin, kuten Liisan ja toisen tutun kommentoijan, tällä kertaa Joszifina esiintyvän runoniekan, viestit osoittavat.

Pitäisi osata vaieta myös suomalaisten NL:n ihailijoiden teoista ja sanoista. Vaikenemisella ostetaan edelleen etuja. Mitähän ne ovat kirjallisissa piireissä?

Olen laittanut omat kommenttini myös omaan blogiini ja linkin tähän keskusteluun. Onpahan muistona.

Muistot ovat tärkeitä.

Quebeckiläisten mottona on "Je reviens", minä muistan.

Kirsti,
muistot ovat tärkeitä todellakin. Siksi halutaan usein vaientaa ne, jotka vielä muistavat, mitä todella tapahtui jossain kriittisessä vaiheessa kansakunnan historiaa.

En tiedä, milloin niitä räkimättömiä ja piereskelemättömiä aikoja elettiin, mutta ainakin jo 70- ja 80-luvulla molempia ruumiillisuuksia harrastettiin ahkerasti. Muistelen havainneeni jopa nurkkiin kuseskelemista.

Varsinaisesta tilanteen kehittymisestä en kuitenkaan kykene sanomaan yhtään mitään, sillä olen vaihtanut asuinpaikkakuntaa kohtuullisen usein, ja lisäksi on ikääntyminen vaikuttanut elämäntapoihini ja siihen, missä ja milloin kuljeskelen, mitä havaitsen ja mille herkistyn.

Täällä Sveitsissä on muuten julkisia ilmaisia vessoja joka paikassa, nurkkiin kuseskelijoita ei.

Blogisisko, se taitaa olla niin, että jokainen haluaa vaientaa sellaiset puheet jotka itsestä tuntuvat kiusallisilta. Joten ne vaietut asiat ovat sitten milloin mitäkin. Näistä taistolaisista nyt on jauhettu niin paljon, että minulta on tullut korvista ulos jo pitkään, mutta hyvä jos joillakin sitten riittää innostusta.

No joo Jukka, eipä niitä räkimättömiä ja piereskelemättömiä aikoja ole varmaan koskaan ollut, mutta pientä variaatiota on ollut siinä millä asenteella ja kuinka julkisesti niitä harrastetaan.

Jep, vaihtelua on tosiaan ollut. Esimerkiksi sen asteista räkimistä kuin mitä orimattilalainen nuoriso harjoitti 80-luvulla, en ole sen koommin missään nähnyt. Kauhistuttaa ajatellakin!

Ja toisaalta: en ollut tätä keskustelua ennen kuullut, että kukaan aikuinen ihminen kehtaisi lasten leikkipaikalle mennä lorottelemaan, tai toisten ihmisten viltin reunalle.

Vielä 1950-luvulla ja pitkälle 1960-luvullekin nuoret käyttäytyivät hyvin. Oikeastaan vielä 1970-luvun alussakin.

Vuosikaudet, hyvänen aika vuosikymmenet, pilkattiin Suomessa "oikeaopillisesti" kaikkea mikä liittyi ns porvarilliseen maailmaan: koteja, vanhempia, kulttuuria, uskontoa, isänmaata ja varsinkin sotaveteraaneja.

Viesti on mennyt perille ja jäljet ovat edelleen nähtävissä.

Itselläni ei taida oikein olla riittävän pitkä perspektiivi oikein pitkän linjan kehityksen arviointiin.

Tuli kuitenkin semmoinenkin selitysmalli mieleen, että eikös tuossa 50-60 -luvulla lanseerattu maailmalla sellainen asia kuin nuoriso? Olivat nämä Elvikset ja muut nuoren kapinallisen odotukset; nuorison piti ymmärtää pukeutua toisin kuin vanhukset ja mielellään vastustaa näitä?

Vai oliko tämä uusi juttu sittenkään? Muistelisin jo jossain Platonin dialogissa törmänneeni siihen puheeseen, että nykynuoriso käyttäytyy kyllä paljon huonommin kuin aiemmat sukupolvet.

En tiedä enkä ota kantaa.