|
|
|||
|
04.12.2006 - 13:03
Eilisessä Turun sanomissa oli mielenkiintoinen juttu, joka perustuu James Grahamin kirjaan Juoppohullut vallankahvassa. Alkoholismin vaiettu historia.
Hän kertoo miten hallitsijoiden alkoholismi on jäänyt historioitsijoilta usein huomaamatta. Historioitsijat ovat kiinnostuneita salaliitoista, taisteluista, valloituksista, siis käyttäytymisen seurauksista, ei sen syistä. Poliittisia valtapelejä ei useinkaan ole mietitty siltä kannalta, että päätöksiä on tehty humalassa ja krapulassa, vaikka toisaalta on ollut tiedossa, että monet hallitsijat ovat juoppoja ja tiedetään myös mitä juoppous tekee ihmisen psyykelle. Ihan vakavasti pitäisi kysyä, kuinka paljon vähemmällä kärsimyksellä olisivat monet kansakunnat päässeet ja miten moni sota olisi vältetty, jos alkoholistit olisi pistetty hoitoon hyvän sään aikana, eikä päästetty niitä päättäville paikoille riehumaan. Graham luettelee historiasta tunnettuja alkoholisteja. Niitä löytyy tietysti Amerikan presidenttien joukosta, mutta murhanhimoisimmaksi alkoholistiksi hän mainitsee Stalinin. Stalin, itsekin alkoholistin poika, näki sabotöörejä ja vakoojia kaikkialla. Stalinin juomatavat olivat alkoholistille tyypillisiä. Hän painosti muita juomaan seurakseen. Tuttavien oli salaa pyydettävä lasiin värjättyä vettä, koska eivät pystyneet pysymään Stalinin tahdissa. Tietysti muutkin kykenevät hirmutöihin kuin vain alkoholistit. Hitlerhän oli tunnetusti absolutisti. Mutta hänenkin isänsä oli alkoholisti. Historia oli yksi niistä oppiaineista, jotka minua koulussa aina ärsyttivät. Se tuntui niin valheelliselta, elämälle vieraalta tavalta jäsentää maailmaa ja todellisuutta. Suurmiesten ympärille rakennetut tapahtumaketjut jotka huipentuivat siihen kuinka sotajoukot etenivät itään ja länteen ja rajojen paikkoja siirreltiin erilaisissa mahtipontisissa kokouksissa, jotenkin se vain tuntui että jotain olennaista jäi historioitsijoilta tavoittamatta. Tässä varmaan yksi niistä aioista joita olisi jossain vaiheessa voinut tunneilla miettiä. *** klo. 19 Blogin päivittyminen ei ole tänään näkynyt blogilistalla, en ainakaan minä ole huomannut. **** Onko teille muuten koskaan käynyt niin, että otatte vapaaehtoistyönä hoidettavaksenne jonkin homman, kun se tuntuu vähän niin kuin velvollisuudelta. Sitten hoidatte sitä hommaa parhaan kykynne mukaan, kunnes joku rehellisenä ihmisenä antaa palautetta ja sanoo, että olette hoitaneet hommanne aivan luokattoman huonosti. Minulle nimittäin kävi noin ja kiitin rehellisestä palautteesta, mutta en ole varma olenko minä oikeasti kiitollinen.
|
Kirjoittaja
Totuus on tuolla ulkona
Arkisto
2009 2008 2007 2006 2005 1970 Sivut
Lisätietoja
laskuri
> Kiitos
SusuPetalille sivupohjasta
|
||
Muistan jonkun Espoon vanhan paikallispolitiikon kertoneen, että Espoon keskuksen paikka määrättiin pikkutunneilla pistämällä sormi kartalle summanmutikassa. Niin ne vähemmänkin juopot pystyy viinoissaan huonoihin päätöksiin. Silloin unohtuu, että valta on myös vastuuta.
Juopottelu on kuulunut niin itsestäänselvästi kulttuuriin ja siis myös hallintokulttuuriin, että sen vaikutuksille on ehkä ollut vähän sokeita.
Vaikka tiedän miten kurjalta tuntuu saada negatiivista palautetta niin taidan valitettavasti olla sitä paljon antamassa. se ei vain jotenkin ole niin henkilökohtaista kuin kehut ja siten helpompi antaa. Vapaaehtoistyöstä valittaessa pitäisi varmaan olla valmis tekemään samat hommat itse paremmin ja ilmaiseksi.
Suurmiesten asemaan pääseminen kyllä vaatii sellaista kunnianhimoa, joka ei voi olla ihan tervettä. Se vaatii kovia uhrauksia. Mutta väitän vielä vastaankin: tuskin monikaan niistä johtajista on johtajiksi päästessään olleet alkoholisteja, eikä stalininkaan pahuus alkoholista johtunut: Hyvä vaan kun joi, kuoli aiemmin ja jos miehen kunnianhimoihin kuului esimerkiksi suomen valloittaminen niin parempi vain, että hioi suunnitelmiaan vähän humalassa. Pahojen päämiesten on hyvä olla alkoholisoituneita. Viina vie heiltä puhdin eivätkä ole tarpeeksi toimintakykyisiä toteuttamaan kaikkia ilkeitä suunnitelmiaan. Mutta hyvä avaus kyllä. on varmasti suomenkin johdossa alkoholilla ollut turhan suuri rooli.
joo ja näkyi blogilistalla, että olet päivittänyt. siinä kai on vain viivettä, jos on ruuhkaa.
Kiinnostava dilemma tuo, että olisiko Stalin sitten kuitenkin saanut enemmän pahaa aikaiseksi, jos olisi ollut raitis. En voi välttämättä väittää vastaankaan. Mutta kiinnostava näkökulma enivei miettiä kansojen johtamista johtajien mahdollisen alkoholismin näkökulmasta, spekuloida asialla sen sijaan että nyt on suhtauduttu kuin asialla ei olisi merkitystä mihinkään suuntaan.
Hahhah Rocky, hauska juttu:)
Niin se taitaa olla Lurker, joten sitä vakavammin täytyy kunnioitaa niitä jotka jaksavat vuodesta toiseen uhrautua muiden eteen, enkä tosiaan tarkoita itseäni, olen pelkkä harrastelija vapaaehtoishommissa.
Joo, on sattunut että ilmaistyötä tehdään ja haukut tulee. Mut sen jälkeen ei siihen instanssiin sit enää ilmaistyötä tehdäkään.
On kyllä varteenotettava mietiskeltävä se, että tekeekö ilmaisen duunin huonommin kuin ei-ilmaisen. Mä luulen että jos on intohimoinen asian suhteen niin sen tekee niin hyvin kuin pystyy, tosin homma saattaa venyä ja vanua kun aina maksulliset menevät sen ilmaistyön edelle. Ellei tekijä ole sitten valtavan hyvin aikansa organisoinut.
Anni, eri laatuvaatimukset ymmärtää jos tekee vapaaehtoistyönä jotain mikä ei liity omaan ammattiin. Mutta siis esim. hyväntekeväisyyskonserteissa esiintyviltä taiteilijoiltakin kai vaaditaan, että he pysyvät sävellajissa ja muistavat sanat ja suoriutuvat muutenkin ok esiintymisestään.
Olen nykyisin hyvin tarkka siinä, mihin tarjoan ammattiosaamistani ilmaiseksi. Pelkkä vähäiset määrärahat ei saa itseäni enää liikahtamaankaan, tai ehkä liikahtamaan: annan konsulttiapua eli neuvon, miten kysyjä voi hoitaa homman itse tai miten sen voi teettää kustannuksia säästämällä. Leivän tienaaminen freenä on sen verran täyttä työtä, etten kaipaa ylimääräisiä haukkuja.
Itse en nyt vielä yön yli mietittyänikään tiedä ansaitsenko moitteet, vaiko en.
Miten ihminen ja varsinkin nainen - Ö - pystyy elämään sellaista elämää?
Minä olen tehnyt melko paljon palkatonta työtä - hyvä, jos en enemmän kuin palkallista.
Tai kuinka senkin ottaa. Olen nimittäin varhain (lähes lapsena?) huomannut, että mitä enemmän antaa, sitä enemmän saa itsekin : o ) Se oli äidin opetus. Jos olisin uskovainen, sanoisin kuin eräs tuttavani: siunaus.
Mutta joo. On tullut pahaa mieltä, on tullut turpiin, välit ovat menneet rikki jne. Minun on vaikeata tehdä eroa innokkaan avustamisen ja toisten asioihin puuttumisen välillä. Minä mietin tätä.
Historia ja varsinkin yhteiskuntaoppi oli minun lempiaineitani koulussa. Lähdin historiaaKIN opiskelemaan aikoinaan. Mutt sit piti ruveta elättäjäksi.
Minulla oli perusteellinen ja vauhdikas opettaja kotona ja koulussa. Olen pystynyt välittämään asioiden tonkimisen intohimoani suurimmalle osalle jälkikasvuani. No: kaikille vissiin. Kaksi möyhentää historiaa, yksi ihmismieltä ja yksi ihmisen kroppaa.
Minulle uteliaisuus on aina ollut ihmisen hyve, heh.
Pomoihmiset ovat usein aktiivisia kaikessa huumeistumisessakin?
Se, että moni lahjakas ihminen, varsinkin mies, on historian saatossa ollut suoraan sanottuna juoppo toimija, niin ...
Meillä kuntien ja kaupunkien asiat hoidettiin pääsääntöisesti vielä jokin aika sitten samalla kun lyötiin se toinenkin kärpänen - juopoteltiin. Paha oli olla ainoa ryyppäämätön porukassa.
Suomen tämän hetken kuuluisin raitis vallankäyttäjä on Vanhanen. Juopointa en uskalla nimetä.
Juice kuvasi nähdäkseni tehokkaasti tuurijuopon elämää laulussaan Viidestoista yö. Saman teki Eino Leino laulaessaan jumalten keinusta.
Se voi olla, että aktiiviset ihmiset ovat sitten aktiivisia kaikessa, johtamisessa, seksissä, ryyppäämisessä.
(Minä en muuten ensimmäisenä olisi paheksumassa käytöstäsi, jos jollain tylpähköllä esineellä hiukka nirhasisit tätä luokatonta ta arvostelijaasi!)
Minä olin eilenkin talkoissa. Leikkelin hillopurkkeihin kauniita röyhelöitä yms. Tunsin taantuneeni päiväkoti-ikäiseksi ja se oli hauskaa.
Internet marketing services,
Local SEO Services,
SEO Consulting Services..