Kirjailijan häiriöklinikka

Kojelauta | Seuraa blogia | Lisää blogeja | Luo blogi! |

Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista

Olisin huhtikuu

27.10.2005 - 17:31

Jos olisin kuukausi olisin ehdottomasti huhtikuu. Se aika vuodesta jolloin kylmä hiekka lentää kadulla, imeytyy ihohuokosiin ja kertyy keuhkorakkuloihin. Huhtikuu on kuukausista julmin ja ihanin. Sen tuulet soittavat minua kuin ruokopilliä. Silloin pimeyskin on läpikuultavaa ja yöt lepattavat kuin silkkiliinalle laveerattu asuuri, eivätkä kätke mitään, eivät ajatuksia, eivät haaveita, eivät pelkoja. Ja lumen alta paljastuneet ruohot haisevat koirien oksennukselta ja toiveikkaat puut ojentelevat viluisia oksiaan kohti aurinkoa joka on polttavan kirkas ja pieni valtavan valkohohtoisen taivaan keskellä. Päivisin ihmiset kertyvät seinänvierustoille ja paljastavat valkoiset naamansa auringon siunattavaksi kuin ihmeellisen, tarkoin varjellun salaisuuden ja kertovat toisilleen kuinka ihanalta tuntuu kun saa valoa. Ja ensimmäiset pelottomat muuttolinnut lentävät kirkuen siipi jokivettä viistäen ja se kaikki on edessä, siis kesä. Kesä. Nyt kun marraskuu lähestyy ja öiden väliin mahtuu vain pieniä rakosia joissa väkisinkin painuu ihminen kumaraan ja tuntee päässään jo valonpuutteen aiheuttaman pumpulisen huminan, järkyttää lukea, että joku olisi marraskuu, mikäli voisi valita. Marraskuu? Ei ikinä. Marraskuu on kuin kapalo. Se kietoo meidät pimeisiin vällyihinsä ja tekee liikkumisen lähes mahdottomaksi. Marraskuu on kuin ylisuojeleva äiti. Vie voimat.

****

Kategoria: minäminäminä 18 kommenttia Kommentoi

Petra kirjoitti 27.10.2005 - 18:17

Tässä ilmoittautuu touko-kesä-heinä ja elokuu. Hmmm, moneksi, siis.

marimba kirjoitti 27.10.2005 - 19:10

Syyskuu. Kuulaat päivät, viileys jo läsnä. Värikkäät lehdet, luonnon raskas barokki kuihtumaisillaan. Kesävaatteilla tarkenee, lisää vain kaulaliina. Maa on vielä hiipuneen hellan lämmin.
Kouluelämässä uudet toiveikkaat alut, uudet harrasteet.
Aikaistuva pimeä jo varoittelee: muista elää. Nyt.

Kirsti kirjoitti 27.10.2005 - 19:12

Ei ole paha syyskuukaan, tosiaan. Olisi oikeinkin ihana ellei olisi niin lyhyt matka marraskuuhun.

Petra on avarasydäminen ihminen kyllä, kun sinne mahtuu noin monta kuuta.

Karpalo kirjoitti 27.10.2005 - 19:21

Syyskuu on ihana, paras kaikista, kuulas ja raikas, mutta minua se ei muistuta. Mikä kuvaisikaan paremmin mieleni laatua kuin marraskuu, jolloin kahden piemän välissä on hetkittäin vähän valoa.

Kirsti kirjoitti 27.10.2005 - 19:29

Noin kun sen sanoo, niin se kuulostaa jotenkin ylväältä.

Silja Orvokki kirjoitti 27.10.2005 - 20:01

Minä EN ole marraskuu. Paitsi painajaisissani. Minua voi kutsua vaikka touko-syyskuuksi.

Anni kirjoitti 27.10.2005 - 20:08

Kun Kirstin huhtikuun luin, puhkesin itkuun, niin hyvää se teki. Vaikka muuttolinnut toisivat ensi kevään ja olisivat sairaita ja toisivat kuoleman, ne elävät ikuisesti. Elämä on iäti huhtikuussa, ennen kesää, syksyä, talvea, kuolemaa.

Huhtikuussa synnyin, huhtikuusta elän.

maalainen kirjoitti 27.10.2005 - 20:31

Mutta voiko huhtikuuta olla ilman marraskuuta?

Karpalo kirjoitti 27.10.2005 - 21:03

Ei voi, maalainen, ne täydentävät toisiaan.

Anonyymi kirjoitti 27.10.2005 - 21:38

Miksi puhutaan keskikesästä ja keskitalvesta, muttei keskisyksystä eikä -keväästä?

Kirsti kirjoitti 27.10.2005 - 22:13

Anni, äitini väittää että ihminen pitää aina siitä vuodenajasta jolloin hän on syntynyt. En tiedä onko siinä mitään perää, ei minun kohdallani ainakaan.

Tuosta lintuinfluenssasta en ole huomannut vielä ollenkaan huolestua. Ei tauti tartu eikä rutto rupea jollei Jumala suo.

Jaaha, visainen kysymys taas anonyymilta. Niin, miksi tosiaan. Ehkä syksy ja kevät ovat jonkinlaisia välikausia vaan, eivät oikeita vuodenaikoja.

perso kirjoitti 27.10.2005 - 22:35

Äidillesi terveisiä, että ainakin mä inhoan SYVÄSTI syntymätienootani lokakuuta, ja siihen jatkoksi tietty koko talvea. Joinain keväinä jo helmikuussa alkaa helpottaa - jos on aurinkoinen lopputalvi - mutta viimeistään maaliskuussa kuuluu taas jippajee.

Karpalo kirjoitti 27.10.2005 - 22:37

Ei pidä minunkaan kohdalla paikkaansa toi äitisi kanta.

Oikein hyvää messupäivää Kirsti. Sun kuva oli tänään hesarissa. :)

Silja Orvokki kirjoitti 27.10.2005 - 23:35

Minulla on jotenkin syvä viha tuota marraskuuta kohtaan. En tiedä johtuuko se siitä, että se on niin hel...tin pimeä ja synkkä vai siitä, että se oli viimeinen kuukausi kohdussa.

Koko vuoden aina pelkään marraskuuta. Toisaalta teen silloin aina vuoden työt. Mutta nautinko siitä? Täytyypä pohtia.

Kirsti kirjoitti 28.10.2005 - 07:40

Messupäivä joo. Mulla on tukka pystyssä, enkä saa sitä asettumaan. Kävin illalla saunassa ja menin tukka märkänä nukkumaan ja nyt saan kärsiä. Olo on muutenkin taas kuin teuraaksi vietävällä karitsalla jonka lihat ei edes kelpaa kenellekään.

Niin, minäkin ajattelin että se on höpöhöpöä se äidin juttu. Silja Orvokki, minä olen kyllä hengenheimolainen tässä marraskuuasiassa. Siksi minä ehkä rakastan huhtikuuta, kun silloin ei enää ole talvi, eikä vielä tule marraskuu mieleen.

Sylvi kirjoitti 28.10.2005 - 22:01

Minäkin ilmoittaudun tuonne touko-syyskuun joukkoon. Lokakuukin kelpaisi, jos olisi aina tällainen kuin tänä vuonna.

Joskus on ollut ihastuttavia valostuvia iltoja myös tammikuun lopulla, kevättä ennustavia.

Wilhelmiina kirjoitti 29.10.2005 - 20:34

Tekstisi on kuin huikea proosaruno. Kaunis.

Minä olisin syyskuu. Sellainen viileä, hiukan tuulinen syyskuu, jolloin ei sada kuin iltaisin ja värit puhkeavat esiin kuin kevään lehdet. Aamuisin olisi hiukan sumua ja iltapäivät olisivat kirkkaita ja huikaisevia. Ja olisi rauhallista ja helppoa hengittää.

Toissapäivänä tapasin Sorsapuistossa vaahteran, joka piti sitkeästi kiinni loistavan vihreistä lehdistään, lunta oksillaan. Se herätti ihailua.

Kirsti kirjoitti 29.10.2005 - 21:34

Wilhelmiina, olen huomannut että syykuulla on tosiaankin vahva kannatus. Ja hieno kuukausia se kyllä onkin.