|
|
|||
|
11.12.2006 - 20:46
Olin tänään Ylessä keskustelemassa Eve Mannun, psykologi ja työelämävalmentaja Heidi Viljamaan ja
tuottaja Päivi Salminen-Kultasen kanssa siitä onko olemassa jokin naisellinen tapa ajatella, ja jos on, niin millainen se on. Lappeenrannan teku kuulemma etsintäkuuluttaa naisellisia aivoja ja naiselliset aivot ovat kuumaa kamaa työelämässä muutenkin tällä hetkellä. Myös Nokian suuri poika Jorma Ollila kaipaa enemmän naisia Nokian hommiin. Naiset ovat keskustelevaisia, käyttäjäystävällisiä, muutenkin ystävällisiä, tuovat siis oivaa uutta näkökulmaa muun muassa juuri teknisille aloille, joten totta hemmetissä heille on nyt kysyntää. Olen tietysti sitä mieltä, että on olemassa naisellinen tapa ajatella, mutta miten paljon kysymys on tosiaan aivoista, miten paljon kulttuurista ja siitä kuinka meitä sosiaalistetaan, sitä minä en tiedä. Itse uskon, että täsmälleen näillä aivoilla olisin aika eri tyyppinen ihminen jos olisin sattumoisin syntynyt pojaksi. Olisinko viisaampi tai tyhmempi, onnellisempi tai onnettomampi, sitä en tiedä. Mutta erilainen olisin, täsmälleen näillä aivoilla. Minulla ei tietenkään ole mitään sitä vastaan, että teknisille aloille toivotaan naisia. Eikä mitään sitä vastaan, että siellä aletaan miettiä käyttäjäystävällisyyttä ja keskustelemista ja muuta sellaista, mutta jokin minua tässä jutussa rassaa. Naisia siis halutaan töihin teknisille aloille koska nyt on huomattu, että he ovat fiksuja ja avarakatseisia ja kärsivällisiä, ja nuo ovat hyviä ominaisuuksia teknisillä aloillakin. No siis sehän on hieno juttu, että naisten ominaisuuksia, ovatpa ne sitten synnynnäisiä, tai kasvatuksen tulosta, aletaan arvostaa työelämässä. Minua kai huolestuttaa, että käykö tässä niin, että kun niitä naisellisia aivoja saadaan teknisille aloille, miesten ei tarvitse senkään vertaa ponnistella keskustellakseen, ollakseen käyttäjäystävällisiä ja joustavia. Naiset hoitavat kaikki nämä hankalat hommat miesten puolesta, eikä naisille siitä hyvästä tarvitse maksaa kuin 80 % siitä mitä mies kiskoisi. Siis kun naiset ovat niin fiksuja ja pitkäpinnaisia, niin miesten ei sitten tarvitse. Tietyllä tavalla koen, että kun nainen lukitaan käyttäjäystävälliseksi, keskustelevaiseksi, joustavaksi jne, tuomitaan myös miehet keskustelemattomiksi käyttäjävihamielisiksi putkiaivoiksi. Minä se vain edelleen haaveilen maailmasta jossa nähtäisiin metsä puilta ja ihminen sukupuoleltaan. Mutta turhaa haaveiluahan se on. Ohjelma Ilonan ystävät tulee Ylen ykköseltä lauantaina ja sunnuntaina, myöhemmin sen voi kuunnella netistä.
|
Kirjoittaja
Totuus on tuolla ulkona
Arkisto
2009 2008 2007 2006 2005 1970 Sivut
Lisätietoja
laskuri
> Kiitos
SusuPetalille sivupohjasta
|
||
Minäkin haaveilen maailmasta jossa nähtäisiin ihminen sukupuolelta, mutta tasa-arvon ajajiksi itseään kutsuvat tuntuvat monesti ajavan maailmaa aivan päinvastaiseen suuntaan esimerkiksi tällä uudella trendillä nimeltä sukupuolistamisen valtavirtaistaminen.
olen kerran kuunnellut Ilonan ystävät, ja siinä minusta nimenomaan pyrittiin näkemään ihminen aina naisena tai miehenä ja korostamaan sukupuoli-identiteetin merkitystä kaikissa asioissa. Eikös siinä olekin aina vain naisvieraita, joten se erittäin selkeästi jakaa ihmiset sukupuolen nojalla eriarvoiseen asemaan.
Kun olen nähnyt näitä syntymästään asti "miehisiä" ja "naisisia", en oikein tiedä. Lähipiiriinkin on tainnut kertyä enemmän naisia, joilla on perinteisiä miehisiksi katsottavia ominaisuuksia ja ammatteja, että ...
Yksi nainen osaa ommella - teki minulle tänä syksynä etelänmatkalle taas uudet "susihousut! - mutta toisaalta tämä nainen ompelee työaikanaankin. Että killataanko?
Minä en ole koskaan edes puolikasvuisena kuulunut yhteenkään tyttökoplaan, saati sitten vanhempana. En osaa leipoa taatelikakkua, en kutoa, en meikata enkä ryypätä - Ö -
Mitä herrantähden mää oikein osaan?!?
Aivan Allyalias, naisia tarvitaan kun miehiltä jää jokin homma tekemättä. Meillä koulussa alkoi aina joskus kotitaloustunti sillä, että siivottiin poikien jäljet, koska opettaja ei saanut poikia siivoamaan. Siinä oli vähän sama kuvio. Pojat eivät osanneet siivoa jälkiään, joten tytöt sitten siivosivat ne. Nyt miehet eivät osaa ajatella asiakaslähtöisesti, joten naiset hoitavat sen homman heidän puolestaan.
Liisa, osaat emännöidä ilmeisen viihtyisiä pirskeitä.
No, en ole itse keksinyt tätä väitettä. Luin sen Kauppalehdestä. Kokemukseni tekniseltä alalta kyllä viittaavat sinne päin, että väite ei ole niinkään tuulesta temmattu.
Miksi näin on? Ei voi johtua lasten määrästäkään enää. Ei myöskään siitä, että kotiin ei saisi tarvitessaan esim siivoojaa ja ruuanlaittajaa - jos katsoo tarpeelliseksi.
Miksi meillä nykyisin korkeasti koulutetut naiset usein haluavat olla kotona hoitamassa lapsia ja kotia kolme vuotta per lapsi, kun samaan aikaan saman koulutuksen saanut aviomies porskuttaa ammatissaan kohti parempia mestoja (palkkauksen ja kiinnostavuuden suhteen)?
Kertokaa te, jotka olette pohtineet samaa.
Olen seurannut, miten toisinaan/ aika usein n. 16-vuotias tyttö rupeaa keskittymään nuorten miesten viehättämiseen tai muuten haahuilemaan; samanikäinen finnejä pukkaava nuorimies tietää menevänsä koulun jälkeen ensin oikeustieteelliseen, polille, lääkikseen, sen jälkeen ulkomaille keikkaamaan ja sitten ...
Vai tunnenko minä poikkeuksellisia nuoria? Ovatko lasini vinot?
Tyttöjen äidit ainakin ovat avainasemassa, vai? Ja tietysti muukin tytön verkosto?
Kirsi, tuosta emännöinnistä: Joo, näin. En ollut tullut ennen näin kirkkaasti huomanneeksikaan.
Sinä muuten emännöit omaa kirjallis-maailmankatsomuksellista salonkiasi harvinaisen mallikkaasti. Tänne voi tulla tällainen tönkkö napsauttelijakin kurkistamaan ja laukomaan. Ei ihan itsestäänselvää kaikissa blogeissa. Minut heittää pari blogia jo kynnykseltä ulos, vaikka käytän aina tunnistettavaa (lähes) samaa nimimerkkiä. Mutta miksi en pääse Sulan blobiin, ei jummarra :¤?
Eräs insinöörinainen kävi hakemassa Polilta matemaattisen mallintamisen taidot ja siirtyi sitten istuttamaan mallintamisen ennustettavuutta ekologiaan, jotta lapsilla olisi parempi huomen. Kova urakka. Mutta kertoo, että nainen ajattelee vastuuta ja tutkimuksellisia tavoitteita ihmisen kautta, kun mies putkiaivoisena ehkä pelkästään itse asiaa ilman sen kummempia eettis-inhimillisiä ulottuvuuksia. (Karkeaa yleistämistä, myönnän.)
Mutta naisen ja miehen yhteisideoinnissa (tekniikan ja tieteen alalla) päästään parhaimmillaan hedelmälliseen laskuoppiin: yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi.
Niinpä Sari.
Paju, innovatiivisuutena nuo nuoret naisasiantuntijat ainakin halusivat tuon naisten värväämisen nähdä ja toivon heidän olevan oikeassa ja toivon, että kun naiset tuovat teknisille aloille erilaista näkökulmaa, se leviäisi myös niin että miehet alkaisivat kiinnittää huomiota samoihin asioihin.
Mutta palkkaerojakin oli/on, ja tässä lainaan entistä naiskollegaani (kolleega? kollega?):
- naiset ovat liian kilttejä, ne tietävät että ne työkuvaukset määrittelevät (osan) palkata mutta tyytyvät siihen mitä heille esimiehen taholta tarjotaan, sehän on kuin kaupankäyntiä, pomo tarjaa ja sinä pyyydät lisää, eli muokkaat toimenkuvaa raflaavammaksi.
Minulle on aina ollut selvää, että mm. se toimenkuva on muotoiltava A) Byrokraattien kielelle, B) Mahdollisimman raflaavaksi, jotta siitä saa sen kuvan että teet vaikeampaa työtä kuin oikeasti teet, ilmeisesti kaikki insinööriammateissa toimivat naiset eivät ole sisäistäneet mitä se "työpaikoista kilpaileminen" oikein on, ei se lopu siihen että sen työpaikan saa, kun työpaikka vaatii sinulta, vaadi sinä työpaikalta, ei se työnantaja sinulle palvelusta tee, vaan päin vastoin, Pärkkeles sentään!
Tuo pitää kokemukseni mukaan pitkälti paikkansa. Naiset muuten vaikuttaisivat olevan huomattavasti miehiä paempia suunnittelemaan käyttöliittymiä, he osaavat suunnitella kayttöliittymän jota osaavat meidän insinöörien lisäksi ihmisetkin käyttää;) Sitä paitsi tuntemistani insinörteistä pätevimmät ovat, yhtä säännön vahvistavaa poikkeusta lukuunottamatta, naisia.
Noista käyttöliittymistä joita osaavat ihmisetkin käyttää tuli mieleen kun taannoin sosiologian luennoilla kuulin, että Nokia palkkaa innokkaasti sosiologeja leipiinsä. Luennoitsija arveli silloin, että sosiologeja tarvitaan juuri testaamaan erilaisia värkkejä. Jos sosiologi osaa käyttää niitä, niin sitten osaa Pihtiputaan mummokin.