Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
12.03.2007 - 15:25


Tämmöinen opus kolahti postiluukusta. Se tulikin hyvään saumaan, koska olen Minna Canthin päivänä menossa Turun kirjakahvilaan keskustelemaan suomalaisesta lastenkulttuurista, ja Kariston Tiina 2006 tyttökirjakilpailun voittaja Vilja-Tuulia Huotarinen on tulossa sinne myös, joten ehkä ihan asiallista lukea hänen uunituore kirjansa.

Huotarisen kirja on kehityskertomus ja alkaa surusta, joka on liian suuri ja musertava käsiteltäväksi. Silja eristäytyy suruunsa ja välit ystäviin katkeavat. Sanat eivät oikein ole Siljan aluetta muutenkaan, hänelle maailma näyttäytyy enemmän sävelinä ja väreinä. Silja on murheissaan, mutta sitten eteen tulee hiukan deus ex machina tyyppisesti lehti-ilmoitus, jossa etsitään laulajaa. Silja näkee sen mahdollisuutenaan, menee koelauluun ja saakin paikan. Myös basistia tarvitaan ja sellainen löytyy  naapurista, näin Siljalle muodostuu  yhtäkkiä aivan uusi viiteryhmä ja ystäväpiiri. Musiikin tekemisen ohessa ihastutaan söpöön runopoikaan ja ryhdytään pistämään järjestykseen aikuistenkin rakkaussuhteita, niin kuin lajityypin perinteisiin kuuluu, mutta asiat eivät sitten etenekään aivan siihen tyyliin kuin oli suunniteltu. Kaikki kuitenkin päättyy onnellisesti.

Esitellessään Siljan laulua Henki ja elämä festivaaleilla, Huotarinen luonnehti kirjaansa, että se on pikemminkin nuortenkirja rakkaudesta musiikkiin kuin tyttökirja. Huotarisen kommentti pistää   miettimään. Mikä ero on nuortenkirjalla, joka kuvaa tyttöjen rakkautta musiikkiin, ja tyttökirjalla? Mikä tämä "tyttökirja" genre oikein on. Minäkin olen aina vähän miettinyt, että miksi nuortenkirjani ovat nimenomaan tyttökirjoja. Onko kirja, jonka päähenkilö on tyttö, aina tyttökirja? Varsinkin jos kirjan on kirjoittanut nainen. Mutta jos tekijöiden ja päähenkilöiden tyttöys ei selitä miksi kirja on tyttökirja, niin mikä se selittävä tekijä sitten on? Miksi Huotarisen kirja ei olisi tyttökirja?

Tätä tyttökirjan tyttökirjamaisuutta taidettiin muuten viime syksynä pohtia Tampereen Tiina-seminaarissakin, mutta en muista tuliko sielläkään mitään selkeää vastausta tähän asiaan. Minusta Huotarisen kirja on ihan tyylipuhdas tyttökirja, koska tyttökirjat voivat aivan hyvin olla romaaneja nuorten ihmisten rakkaudesta musiikkiin tai mihin tahansa. Ja ne kyllä kiinnostavat poikiakin, mikäli pojat nyt vain yleensä uskaltaisivat tässä nykyisessä ilmapiirissä koskea yleensä minkäänlaisiin kirjoihin, mutta kun mikä tahansa lukeminen uhkaa muutenkin uhattua miehekkyyttä,niin minkäs teet.

Minä en epäile yhtään, etteivätkö nuoret lukijat löytäisi Huotarisen kirjaa, musiikki on nuorille valtavan tärkeä asia (no miksei meille aikuisillekin) ja olen harvoin lukenut romaania, joka olisi näin vaivattoman musiikillinen. Itse koen musiikin kuvaamisen vaikeana, mutta tässä kirjassa kappaleet melkein kuulee ja keikkojen tunnelman aistii. Mitenkään angstivapaana en kirjaa kokenut, vaikka angstivapaudenkin Huotarinen mainitsee tavoitteekseen. Syömishäiriöillä jne jne ei tässä kirjassa tavoitella katu-uskottavuutta tms. mutta ne ovat olemassa tyttöjen keskinäisessä sanailussa ja toisaalta myös tulevaisuus, aikuisen naisen elämä hormoonilaastareineen on aiheuttamassa heille paineita. Mutta nykyisen ja tulevan ajan ahdistusten keskellä Siljan laulu onnistuu lepattelemaan kevyesti kohti valoa, pienet hennot surureunat siivissään.

Kalvados kirjoitti 12.03.2007 - 19:36
Luin kirjan, tuntui kovin naiivilta, ei iskenyt. Ihmettelin kilpailun yleistä tasoa, jos voittaja oli tämä.
SusuPetal kirjoitti 12.03.2007 - 20:27
Heh, "pikemminkin nuortenkirja rakkaudesta musiikkiin kuin tyttökirja".
Joopa joo.
Ja minä kirjoitan rakkaudesta lapsiin, ihmissuhteisiin, musiikkiin, yhteiskuntaan, eikä se suinkaan ole viihdettä. Lukekaa, mutta älkää viihtykö, kyseessä on yhteiskuntakriittinen tarkastelu ajan ilmiöistä.
Nih.

Näköjään tyttökirja on kirosana, vaikka voissa paistaisi, vähän sellainen olo tuli.
Tuima kirjoitti 12.03.2007 - 20:30
Huotarisen kirjan kannoin juuri kotiin kirjastosta, se odottaa lukemista. Minuakin jäi mietityttämään tuo mainitsemasi huotarisen kommentti. Onko jotenkin hävettävää puhua tyttökirjoista? Miten ne eroavat nuortenkirjoista tai nuortenromaaneista?
Blogisisko kirjoitti 12.03.2007 - 21:14
Tyttökirjoja on monenlaisia niin kuin poikakirjoja tai muitakin kirjoja.


Oletteko tulleet ajatelleeksi, että esimerkiksi Huckleberry Finnin seikkailut on poikakirja ja Peppi pitkätossu tyttökirja, mikäli tällaisia luokitteluja halutaan käyttää?

Ja pakkohan niitä on käyttää käytännön syistä.
Kirsti kirjoitti 12.03.2007 - 22:11
Kalvados, ehkä et ole ihan kohderyhmää jos ei iskenyt, kirja on sentään tarkoitettu 14 v ikäisille. Joihinkin se on kumminkin iskenyt, koska toinen painos on jo otettu.

Heh SusuPetal, jotain tuonhenkistä venkoiluahan minäkin tuosta kommentista luin, vaan täytyy tietysti muistaa että taas oli kysymyksessä toimittajan tekemä juttu ja siis toimittajan tulkinta asiasta.

Tuima, mietin voisiko tuollaisen kommentin takana olla vähän stereotyyppinen ja turhan ahdas mielikuva "tyttökirjoista". Sillä kuten Blogisiskokin tuossa todistaa, Peppi Pitkätossukin on tyttökirja. Ja jos ei ole, niin mitä ihmettä ne sitten oikein ovat?
kommentoija kirjoitti 13.03.2007 - 08:47
Epäilen, että Huotarinen yrittää ponnistaa irti tyttökirjailijan maineestaan, joka hänelle runokokoelmienkin myötä on luontevasti tulossa.
Sanna kirjoitti 13.03.2007 - 09:19
Mielletäänkö tyttökirjat kevyiksi? Liittyykö "tyttökirja"-määritteeseen oletus, että kirjan sisältö on iloista höpöhöpöä? Ja tämänkö takia tyttökirjan leimaa vierastetaan?

Arvailua. Mutta myönnän, että mulle tyttökirja tarkoitti nimenomaan hilpeää kuvausta tyttöjen arjesta, sellaista, johon ei sisälly sen suurempaa sisältöä tai sanomaa. Tai jos niissä jokin sanoma on, se on lähinnä "käyttäydy kunnolla" tai "pese kädet ennen ruokailua". Eikä mun omista tyttökirjavuosista edes ole niin kamalasti aikaa - en siis tiedä, mistä ihmeestä olen tällaisen käsityksen saanut.

Tämän vuoksi vierastin ajatusta, että lähettäisin omaa käsikirjoitustani Tiina-kilpailuun. Ajattelin, ettei tekstissäni ole mitään minkä saisi niputettua tyttökirja-määritteen alle. Näköjään olin väärässä - lievän paniikin vallassa odotan syksyä kun tekeleeni julkaistaan, sitä mitä siitä sanotaan.

Mielestäni oli kuitenkin hyvä veto Karistolta avata tyttökirjakilpailu - jos kilpailulla ei pystytä tuulettamaan tyttökirja-genressä istuvia ennakkoluuloja, ainakin se tuntuu herättäneen jonkinlaista keskustelua.

Vilja-Tuuliaa en ole vielä lukenut, mutta kai täytyy selvittää, minkälaiselle tekstille jäin kakkoseksi.
Kirsti kirjoitti 13.03.2007 - 09:19
Joku mainehan kirjailijalle aina tulee, jos hänestä tulee edes sen verran tunnettu, että voidaan puhua maineesta. Minusta tyttökirjailijoiden pitäisi ottaa kaikki irti tyttökirjailijan maineestaan.
Kirsti kirjoitti 13.03.2007 - 10:21
Sanna, kyllä tyttökirjoihin varmaan liittyy kaikkia tuollaisia oletuksia, mutta nehän ovat ulkopuolelta lyötyjä leimoja, joiden tarkoitus on painaa jotain tiettyä genreä, esim. tyttökirjoja rankijärjestyksessä alas.

Minusta Tuija Lehtisen ja kumppanien kaltaiset tyttökirjojen tekijät ovat kuitenkin osoittaneet, että mainitsemasi kaltainen mielikuva tyttökirjoista on stereotypia, joka ei perustu todellisuuteen.

Kuitenkin jotkut haluavat ylläpitää sitä ja toiset suostuvat siihen, että sitä stereotypiaa ylläpidetään. Yksin tapa suostua siihen on venkoilla oman kirjansa kohdalla, että joo kyllä tämä kertoo tytöistä, mutta ei tämä kuitenkaan ole tyttökirja.

Minusta on hienoa, että Tiina-kilpailussa palkittiin ns. epätyypillisiä tyttökirjoja, koska nehän ovat juuri niitä tyypillisiä. Sellaisiahan nämä nykyajan tyttökirjat ovat, yhtä iloisia, pirtsakoita, vihaisia, surullisia jne jne kuin nykyajan tytötkin.
Eksyjä kirjoitti 13.03.2007 - 11:18
Kommentoija: totta, Huotarinen on tyttökirjailijan maineessa kepeiden tyttöaiheisten runojensakin takia. Mutta tuskin kirjailija pystyy karistamaan "leimaansa" vain ilmoittamalla, ettei nyt tahdo olla tyttökirjailija? Kirjallisuusinstituutio tykkää asettaa kirjailijoita kategorioihin. Inhimillinen ominaisuus.
Kirsti kirjoitti 13.03.2007 - 11:36
Niin Eksyjä, onko se tosiaankin niin että kepeät tyttömäiset runot ovat jotenkin negatiivinen "leima"?
Sanna kirjoitti 13.03.2007 - 12:48
Musta tuntuu, että mitä vahvemmin kirjailija pyrkii pois häneen isketystä leimasta, sitä tiiviimmin se kirjailijaan liitetään kansan silmissä. Käytännössä: kun kirjailija sanoo, ettei ole tyttökirjailija, ihmiset muistavat hänet "tyyppinä joka sanoi ettei tahdo olla tyttökirjailija". Enkä nyt siis puhu Huotarisesta suoraan, vaan yleisellä tasolla.

Jostainhan nämä tyttökirjoihin liitettävät stereotypiat ovat syntyneet. Sinällään koko tyttökirjamääritelmä on ehkä aikansa elänyt, koska jos nykyään epätyypillisiksi miellettävät tyttökirjat ovat juuri niitä tyypillisiä, tilanne on vähän plusmiinus nolla. Määrittely tyttökirjaksi karkottaa väkisinkin osan lukijoista - luultavasti juuri ne, jotka mieltävät vanhan perinteen mukaan tyttökirjat sellaisiksi, joissa kehotetaan pesemään kädet ja antamaan opettajalle omena.
Blogisisko kirjoitti 13.03.2007 - 14:23
Minua huvittaa kovasti tuo käsienpesun mainitseminen tyttökirjan yhteydessä.

Muuan ystäväni kertoi, että käsienpesu oli eräs niistä asioista, joita UM:n kursseilla neuvottiin heti alussa diplomaatiksi aikoville. Kerrottiin kauhuesimerkki trooppisesta sairaudesta, joka levisi, kun viraston henkilökunta oli unohtanut tämän tavan, joka jokaisen pitäisi oppia jo lastenhuoneessa. Ja minne ryntäävätkään presidentti tai muut arvohenkilöt käteltyään lauman vieraita? Käsiä pesemään.

Tämä on oikein hyvä ja konkreettinen esimerkki siitä, että elämäntaitoja pidetään naurettavina, kun niitä neuvotaan tyttökirjassa, mutta ne muuttuvat vakaviksi, kun on kysymys diplomaateista tai presidentistä.

Kirsti kirjoitti 13.03.2007 - 16:29
Sanna, en tiedä karkottaako tyttökirjaksi määritteleminen oikeastaan lukijoita. Lukijathan ovat sellaisia 10-15 vuotiaita, eivätkä ehkä niin kovasti mieti mihin genreen jokin kirja kuuluu, se joko kiinnostaa ulkoasunsa, aihepiirinsä ja muiden sellaisten asioiden vuoksi tai sitten ei. Kirjan markkinoinnin kannalta on ilmeisen järkevää suunnitella kirjasta jonkinlainen paketti, joka on suunnattu jollekin tietylle kohderyhmälle. Aina se tietenkin menee joidenkin kohdalla ohi, mutta luulen että kirjan tavoittavuus on kuitenkin tämän kohderyhmäajattelun pohjalta parempi, kuin jos tällaisia asioita ei pakettia koottaessa lainkaan funtsittaisi.

Hauska esimerkki Blogisisko.

Hanhensulka kirjoitti 13.03.2007 - 19:24
Minä annoin vahingossa ja sattumalta tänään lajituomion kahdesta sinun kirjastasi, Kirsti. Kun en halua puhua selän takana niin tulin tänne ja kerroin vaikka en oikein muuten uskalla tä´ällä sinun kiukkuisen yleisösi joukossa naamaani näyttää. Ja näyttääkin olevan samaa aihetta sinun päreessäsi, kirjojen luokittelua.
Kirsti kirjoitti 13.03.2007 - 21:59
No ohhoh, kukas täällä nyt taas on muka ollut kiukkuinen. Lajituomioihin on tietenkin totuttu jo aikapäiviä sitten.
Terhi kirjoitti 14.03.2007 - 08:52
Eläköön tyttökirjallisuus! Minä olen vain imarreltu, jos ja kun tyttökirjailijaksi kutsutaan. Naiset ampuvat itseään jalkaan, kun vähättelevät tyttökirjallisuutta.
Kirsti kirjoitti 14.03.2007 - 10:18
Nimenomaan Terhi. Mutta aika pitkä tie piti minun kulkea, ennen kuin tuon ymmärsin. Jotkut onneksi ymmärtävät asian helpommin.
Vilja-Tuulia kirjoitti 26.03.2007 - 17:20

Voi voi. Näinkin voi asiat ymmärtää, jos lukee toimittajan stilisoiman repliikin - tai pätkän keskustelusta, jossa käsitellään sitä, voiko tyttökirja olla myös nuortenkirja jne. jaotteluja pohditaan. Ei kannata aina uskoa siihen, mistä näkökulmasta jokin lehtijuttu on tehty; että se olisi koko totuus.

Kirjakahvila-illassa, jossa Kirstin kanssa olin, taisin mainita useankin tyttöyteen ja naiseuteen liittyvän kiinnostuksen kohteeni: niitä olen käsitellyt kaikissa kirjoissani tavalla tai toisella. Olen vain kiinnostuneempi kulttuurisesta naiseudesta kuin biologisesta - ja siitäpä syystä näen "tyttöyden" myös pojassa, nuortenkirjan kirjasta riippuen monin eri tavoin feminiinisiä ja maskuliinisia ominaisuuksia esille tuovana.

Tyttöydestä ilmiönä voi kirjoittaa ja kannattaa kirjoittaa, totta kai näen sen tärkeänä. Sitä kautta tulee nuortenkirjoja, tyttökirjoja ja romaaneja ylipäätään. Mutta aina tärkeintä on sanataiteellinen painoarvo, oli kyse mistä tekstistä vaan. Sitä kannatan, yli kaiken luokittelun "oletko tyttö- vai nuorten- vai runojen kirjailija" tai kohderyhmäajattelun, joka minusta absurdia.

Haa, leimat ei haittaa, ne tulee ulkopuolelta, ei kirjoittamistyöstä sisältä päin käsin. Itselleni on tärkeämpää tehdä kuin määritellä (tehdä hyvä käsikirjoitus, ja mikseipä silloin osallistua sillä vaikka Tiina-kisaan). Teos puolestaan, sehän muodostuu vasta lukijan mielessä, eli lukijan määrittelyihin ja arvottamiseen, asenteisiin tai mihinkään ei voi onneksi kirjailija puuttua. Kirja lunastuu tai ei, lukijan mielessä.

En ole näillä sivuilla aiemmin käynyt mutta nyt ystävä linkitti, kun keskustelun oli havainnut. Jännä oli lukea kommentteja, nyt kuitenkin häivyn,
morjens -
jups kirjoitti 05.02.2008 - 18:47
kirja oli hyvä, suosittelen nuorille.
joudun itse pitämään kirjasta esitelmän luokalle.
jups kirjoitti 05.02.2008 - 18:47
kirja oli hyvä, suosittelen nuorille.
joudun itse pitämään kirjasta esitelmän luokalle.
louis vuitton kirjoitti 17.09.2009 - 09:59
It is hard to say such a thing is clear.
tattoo supply kirjoitti 26.08.2010 - 05:48
Totem Tattoo style is the most popular tattoo tattoo picture style. Totem Tattoo Stainless Steel Tips has thousands of years, and Polynesia, Samoa, Maya, Native Americans, and Hawaii was the first to have a totem sign. Totem tattoos are used to represent a symbol of boys grow Tube Gripwith Needle into men. Totem now represented by people as their own personality, this style has evolved into abstract shapes representing different sense of design, see below some of the butterflies, Phoenix, Bird, Dragon and other patterns.
Raccoonwolf kirjoitti 15.11.2010 - 17:10
Bloggaaja, minusta sellaiseen juttuun kuin kirjailijan kommenttiin ei kannata tarttua noin pahasti puhuessaan kirjasta; Se, millä on väliä, on kansien sisässä, ja "se" on äärimmäisen kaunista ja runollista kieltä, ja mukava, ajattelemisen aihetta antava tarina.
Myönnän että saatan kuulua 16-vuotiaana liikaa kohderyhmään arvioidakseni kirjaa niin älyttömän napakasti ja hyvin, mutta tämä on minun mielipiteeni. Olisi ihanaa osata kirjoittaa jotain noin kaunista.
william.smith61 kirjoitti 14.12.2010 - 13:10
Kirjakahvila-illassa, jossa Kirstin kanssa olin, taisin mainita 70-685 useankin tyttöyteen ja naiseuteen70-236
liittyvän kiinnostuksen kohteeni: niitä olen käsitellyt kaikissa kirjoissani tavalla tai toisella. Olen vain kiinnostuneempi kulttuurisesta naiseudesta kuin biologisesta - ja siitäpä syystä näen "tyttöyRH302 den" myös pojassa, nuortenkirjan kirjasta riippuen monin eri tavoin feminiinisiä ja maskuliinisia ominaisuuksia esille tuovana.

Tyttöydestä ilmiönä voi kirjoittaa ja kannattaa kirjoittaa, totta kai näen sen tärkeänä. Sitä kautta tulee nuortenkirjoja, tyttökirjoja ja romaaneja ylipäätään. Mutta aina tärkeintä on sanataiteellinen painoarvo, oli kyse mistä tekstistä vaan. Sitä kannatan, yli kaiken luokittelun "oletko tyttö- vai nuorten- vai runojen kirjailija" tai kohderyhmäajattelun, joka minusta absurdia.

Haa, leimat ei haittaa, ne tulee ulkopuolelta, ei kirjoittamistyöstä sisältä päin käsin. Itselleni on tärkeämpää1z0-051 tehdä kuin määritellä (tehdä hyvä käsikirjoitus, ja mikseipä silloin osallistua sillä vaikka Tiina-kisaan). Teos puolestaan, sehän muodostuuHP0-D07
vasta lukijan mielessä, eli lukijan määrittelyihin ja arvottamiseen, asenteisiin tai mihinkään ei voi onneksi kirjailijaNS0-502 puuttua. Kirja lunastuu tai ei, lukijan mielessä
-=-----------------
.646-230ll156-215.70ll650-393
CISA





ZLT168 kirjoitti 20.12.2010 - 03:30
P90X is the good Body Building Guide for family. Both women and men can excise their body everyday in home which is very comfort and easy. Spongebob is the best seller of dvd sets online.
Also Star Trek Series sell very good because its fan are not only adult, but also elder and children.
Star Trek has 5 series all are very interesting and amazing, it is why Star Trek can last for 5 series.
Anonyymi kirjoitti 21.06.2011 - 13:28
I have read several books describing the Holocaust, who have written to the horror of these events experienced people.Studs, and severe stages of life have endured has helped specifically irony and sarcasm.This also shines through the book for many (including Martin Gray on behalf of all your loved ones).However, the book explains a little of this way of thinking, and it is quite understandable that those horrible events like unappreciated.I personally believe that the irony and black humor, a sure some people can act coping and bulwark. 646-985 | 642-457 | 642-467 | 642-583 | 350-050 | 642-062 | 642-185 | 642-533 | 642-627 | 642-357 | 642-359 |
roll forming machine kirjoitti 30.07.2011 - 11:23
Manufactures roll forming machines in variety of configurations, as well as decoilers and cutoff equipment. Units can be customized to requirements.
roll forming machines,
roll forming machine,
roll former,
omair shabbir kirjoitti 06.09.2011 - 09:58
subaru parts


While you are suffering from the pregnancy blues, you may get into a better frame of mind by wearing clothes that have funny inscriptions. They not only lighten your mood, but also that of those who read what is printed on your clothes.
Federico Guymon kirjoitti 10.09.2011 - 20:34
Internet marketing services for small, medium and large businesses.
Internet marketing services,
Local SEO Services,
SEO Consulting Services..
Faisal qayom kirjoitti 11.10.2011 - 15:16
Pontiac Fiero Alternator
Your site is good Actually, i have seen your post and That was very informative and very entertaining for me. Thanks for posting Really Such Things. I should recommend your site to my friends. Cheers.
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja
Totuus on tuolla ulkona
Sivut
Lisätietoja
laskuri

>
Kiitos
SusuPetalille sivupohjasta