Hämmentävä harrastus (yes, a pun) näin joulun alla, eikö sun pitäis raahata jotain plasmatelkkuja ja ekspokseja kotia justiinsa näinä päivinä niin saatas tää suomen talous kuntoon häh, etkö osallistu talkoisiin! Mitäs joulumieltä se tuo on? Kapernaum oli muuten jostain kumman syystä sen leirintäalueen nimi keminmaalla, jossa harrastettiin(no pun)ammattimaista prostituutiota ja jonne raijattiin miehiä bussilasteittain.

Niin no sanos muuta, nyt meni kyllä ihan pohja kaupallisuudenvastaisilta joulupuheilta koska ostaminen ja kansantalouden pyörittäminenhän on sitä kristillisyyden ydintä. Minä olen sitten ihan turhaan elänyt nöyryydessä ja köyhyydessä.

Jaajaa, vai sellaiset juhlat siellä Kapernaumissa.

idea

Älä pelkästään lue raamattua läpi, vaan toimita se uuteen uskoon. Vanha pohja, uusi luomus. Menisikö rankasti editoitu raamatun käsis kustantajalta läpi? Mikä on tekijänoikeus ja mitä sanoisivat fundamentalistit uudistetusta laitoksesta.

Ei auttanut luettavuuteen raamatun nykysuomennos, kun teemoissa hypitään sinne ja rakenne, johon ei puututtu, pettää.

Onko selkokielistä raamattuversiota olemassa?

Kirjailijat töihin, palvelemaan lukevaa kansaa ;) Kiitos.

teemoissa hypitään sinne ja tänne (oli tarkoitus sanoa)

ajatukset karkaavat ja sanat sammuvat

Weera, minä muuten täydensin sen lauseen automaattisesti, en huomannut että tänne puuttui.

Hyvä idea kyllä. Onkohan sitä jotain pienimuotoisia kokeiluja tehtykin? Itseltäni ei kyllä taida kompetenssia löytyä. Evankeliumin lukeminen oli kaikkineen aika hämmentävä kokemus. Eläinsuojelijana tuli kauhea sääli niitä sikojakin joihin Jeesus siirsi pahat henget ja jotka sitten syöksyivät alas jyrkänteeltä. Voi sikaparkoja.

Kannattaa lukea Lasten Raamattua.

ja eivätkös ne Raamatun kertomukset ole symbolisia? Tuota Kirstin mainitsemaa Raamatun kohtaan on kai yritetty kovasti selittää, mutta en muista miten. Ei ole Kirsti ainoa jota lausahdus "siltä jolla ei ole otetaan se vähänkin pois" arveluttaa. En ole koskaan ymmärtänyt sitä enkä myöskään sitä, miksi isäntä suuttui rahan maahan kaivaneelle. No, se vain selittää sen, että rahanteosta en mitään ymmärrä.

Jo pienen pienenä tyttönä ihmettelin, miksi meillä kylässä ollut pappi herkutteli kermaleivoksilla (huom. ei yhdellä, vaan satsasi kolme kertaa) ja puhui pää kallellaan köyhistä seurakuntalaisista ja yhteisvastuusta. Semmoinen "saarna" jäi päähän soimaan eikä ole sammunut vieläkään. Kyllä julkirikas on selkeämpi tapaus kuin (palkkapussiaan lihottava) pappi, vaikka ökyily sinänsä oksettaa. Vieläkin ihmettelen, miksi papit ylipäänsä saavat palkkaa ja piispat ruhtinaallisesti, kun kuitenkin leipänsä hankkivat köyhyydestä ja nöyryydestä saarnaamalla. Ei taida syntyä nyt joulumielistä kommenttia multa. Weera hiljaa, nyt justiinsa. Eikä kun jankutan: mikseivät papit ole jalomielisiä, leskenropoesimerkkejä – käytännössä siis, mikseivät...

Saarikoskihan käänsi myös tuon Matteuksen evankeliumin, muistaakseni valmistautuakseen jonkin kreikankielisen eepoksen kääntämiseen. Taitaa olla enemmän sekulaarien piirien lukemista. Jostain syystä parhaiten on itselleni siitä jäänyt mieleen Jeesuksen repliikki viekoittelevalle sielunviholliselle: "Painu helvettiin, saatana."

Weera, kyllä sellaisiakin pappeja on, on pyyteettömästi muita auttavia ihmisiä. Mutta he eivät pidä meteliä itsestään, he auttavat hiljaisesti kohottamatta itseään. Siksi emme tiedä heistä.

Ökyrikkaiden auttamishalusta sen sijaan joskus on oikeasti hyvä tietää, esim. Bill Gatesin rahoittamasta rokotusohjelmasta. Se voi hieman vähentää kateutta, kun tajuaa, että edes pienellä osalla rahojaan he tekevät hyvää.

Tee joulumielinen päätös: hanki kummilapsi ulkomailta, hanki jollekin perheelle vuohi (tai lehmä, jos on ylimääräiset 300 euroa) tai ahmivan papin sijasta muista jotain oikeasti ysävällistä ystävääsi tai tuttuasi lämpimin ajatuksin. Minun joulumieleni tosin kohdistuu joulusiivoukseen. Ja se on paljon sanottu ihmiseltä, joka inhoaa siivousta. Ja ei, marttojen ohjeiden mukaisesti en aio viettää jouluani komerossa.

Hehheh haa. Ja sitten on olemassa myös sellainen kuin "Raamattu nykysuomeksi." Siis eri käännös kuin tämä uusi Raamattu. Muistan lueskelleeni sellaista seitsemänkymmentäluvulla. Kukahan sen mahtoi kääntää.

weeran tavoin minulla on paljon ikäviä muistikuvia itsekeskeisistä, typeristä papeista, mutta toisaalta myös monista esimerkillisistä ihmisistä tai muuten vain kiinnostavista Jumalan hulluista joita on pakko kunnioittaa.

Minä olen muuten päättänyt lahjoittaa jollekin vuohen, vaikka sitä ei kyllä kai pitäisi täällä julistaa. Tuossa Matteuksen evankeliumissa sanottiin aika rumasti ihmisistä jotka kuuluttavat hyviä tekojaan katujen kulmissa.

sain sattuneista syistä paljon kehitysmaissa töissä olleelta ihmiseltä sellaista palautetta, että kaikki kummilapsihommat ja vuohilahjoitukset aikaansaavat eriarvoisuutta ja ongelmia eivätkä kannusta ja ovat vielä hallintokuluiltaan todella massiivisia. Hän piti parhainpana erilaisia lainoitussysteemeitä, joissa esimerkikiksi naiset saavat korotonta lainaa vaikkapa sen vuohen ostamiseen tai yrittämiseen. Hän oli aika vakuuttava mielipiteineen.
Lisätietoa:
http://www.finsolid.fi/index.php?mid=81

No kaipa tässä on pakko kommentoida kun on tullut kirjoitettua viisi uutta evankeliumia.. ;)

Tuo talenttivertaus kuulunee siihen joukkoon vertauksia, jossa yritetään rohkaista ihmistä käyttämään ja kehittämään niitä kykyjä joita hänellä on. Kristinuskon eräs ydin on välinpitämättömyyden välttäminen vaikka sitä ei kaiketi ole juuri toitotettukaan. Tai mistä minä tiedän onko, kun en ole kirkossa käynyt kuin konserteissa...

Juhlat Kapernaumissa ovat minuakin askarruttaneet. Enempää en ole tietoa löytänyt kuin sen, että kun Jeesus meni Kapernaumiin, olivat juuri silloin alkamassa juutalaisten suurimmat pirskeet eli vuotuinen Lehtimajanjuhla.
Matteus 4:12-13 sekä Markus 2:1 - 3:6

Ahaa, kiitos tiedosta JPK. Tämä kyllä nyt taas avaa silmiä hiukan. Pitäisikin lukea ne sinun evankeliumisi. Kirja on tuossa silmien alla, lukujonossa.

Mediaope, ainakin Pelastakaa lasten kummiohjelman kulut ovat minimaaliset. Mutta tietenkin siitä aina syntyy pientä pulinaa että kuka on tarpeeksi köyhä perhe päästäkseen esim. kummiohjelmaan. Näistä vuohi- ja lehmäjuttujen kuluista en tiedäkään, pitää kai ottaa selvää ettei lahjoitusvaroillaan tule tukeneeksi jotain byrokraattia.

Rocky, minun Raamattuni mukaan Kapernaum oli suorastaan Jeesuksen toiminnan keskeinen tukikohta, että kaipa siellä oli niitä juhlia enemmänkin. Mutta kunpa nyt tulisi joku uskonihminen kertomaan.

Kannatan lämpimästi kummilapsitoimintaa. Se on yksi keino auttaa koulutuksessa. Perheellämme on kummipoika Intiassa. Sanon tämän siksi, että aivan samoin kuin voisi Kirstin innoittamana lahjoittaa vuohen, voisi joku hankkia kummilapsen. Esimerkin voima ;-)

Täältä Pohjolasta on todella vaikea ajatella, että koulutuksen kustantaminen jollekin lapselle korostaisi eriarvoisuutta, koska juuri siksi ihmiset auttavat sillä tavoin, että todella tietäisivät auttavansa edes yhtä. Kaikkia emme voi auttaa, yhtä kylläkin. Toivon, että lapsen koulutusta tukiessa tulisi auttaneeksi tavalla tai toiselle hänen perhettäänkin.

Mikään rehellinen auttamiskeino ei varmasti sulje pois toista. Omavaraisuuden ja oman toiminnan tukeminen ovat pitemmän päälle ensisijaisia, siinä olen kyllä samoilla linjoilla.

Matteus piti suuret juhlat sen jälkeen, kun oli jättänyt pestinsä verokantajana ja liittynyt opetuslapsiin. Eikös tuosta ole Luukkaan evankeliumissa...

Tui, meilläkin on kummilapsi Intiassa. Tyttö.

Ahaa, kiitos Harri, ehkä nyt päästiin jäljille. Kyllähän sitä tosiaan sietääkin juhlia jos on uskaltanut jättää tylsän palkkatyönsä.

Hauskaa! Olisimme halunneet tytön, koska heidän olonsa ovat usein niin huonot. Mutta silloin kummeja tarvitsivat pojat. Ei tuntunut hyvältä ruveta valkkailemaan. Siksi poika.

Meilläkin oli ensin poika, mutta sitten pojan perhe pääsi jotenkin jaloilleen ja saimme tytön .

weera, ai pappien pitäisi tehdä työtä ilmatteeksi? Milläs papin perheet eläisivät, vaimonko pitäisi olla yksinhuoltaja? Entä jos molemmat on pappeja?

Kummilapsista... joku lafka, varmaan juuri Pelastakaa lapset ry, on siirtynyt yhteisökummiuteen tuon kateusongelman vuoksi.

Sitten siitä Kirstin ihmettelemästä vertauksesta, Matteus 25:14-30. (http://www.evl.fi/raamattu/1992/Matt.25.html#o130) Et ole Kirsti varmaan ainut, johon tuo "jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mikä hänellä on", sattuu kipeästi. Toisaalta tämä näyttää olevan tottakin ihan konkreettisesti materiaalisessa maailmassa - raha menee rahan luo janiinedelleen.

Mutta kyseessä on vertaus, joka liittyy lopun aikoihin. Olen kuullut selitettävän, että leiviskät kuvaavat uskoa taikka sitä, kuunteleeko ihminen Jumalan sanaa ja ottaako sen tosissaan.

Sitten on huomattava se, että jakeessa 15 sanotaan kunkin palvelijan saaneen kykynsä mukaan. Eli se reppana olisi voinut tehdä leiviskällään enemmän, kuin mitä oli tehnyt - toisin sanoen hän esittää herralleen vain tekosyitä ja verukkeita puolustautuessaan.

Jakeesta 15 on myös viittaus Roomalaiskirjeeseen 12:6-8, jossa puhutaan armolahjoista. Armolahjat on tarkoitettu seurakunnan rakentamiseen, ei omaksi lämmikkeeksi tai vakan alle laitettavaksi.

Varsinainen pointti löytyy myös alaviitteestä, jakeesta 29 kehotetaan vilkaisemaan kohtaa Luukas 8:18. Siellä on sama kipeä kohta merkittävän lisäyksen kera: "jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin minkä hän LUULEE itsellään olevan".

Tämän vertauksen jälkeen tulee heti kuvaus viimeisestä tuomiosta. Siellä vuohet= ei-uskovat ja lampaat= uskovat erotetaan toisistaan. Vaikka Kuningas ottaa puheeksi näiden teot, erotteluperuste ne teot eivät ole, vaan se kuuluuko vuohiin vai lampaisiin. Tosin teot voisivat olla perusteena, sillä käy ilmi, että vuohet ovat luulleet tehneensä hyvää, mutta eivät ole tehneet, ja lampaiden kohdalla on samoin; he eivät ole olleet tietoisia tekemästään hyvästä.

Ihminen siis pelastuu uskomalla Jeesukseen, ja silloin hänen tekonsa ovat Jumalan silmissä hyviä. Yhden talentin saaneesta palvelijasta voi ajatella, että hän ei ottanut saamaansa uskon lahjaa todesta, vaan hautasi sen maahan. Siitä oli yhtä vähän hyötyä (hänelle itselleen tai kenellekään) kuin puhtaista sukista kaapissa. Sukat on tarkoitettu jalkaan laitettaviksi, usko elettäväksi.

Perään avoimuutta aiheeseen 'kirkollisen viranhaltijan varallisuus ja sidosryhmät' ("maallisella" puolella omaisuudet tietyissä viroissa esitetään julkisesti, jopa näkyvin uutisoinnein). Miten paljon omaisuutta piispoilla on? Entä kirkkoherroilla? Sopisiko piispoille, että he lahjoittavat kaiken sen, mikä menee yli oman ja perheen tarpeen (esim. Veikko Hurstin työn jatkajalle)? Omantunnonkysymys heille, joilla maallista hyvää on ja jotka saarnaavat lesken rovosta. Leski ei antanut vähästään vähän, vaan kaiken.

Hankalinta on, etten tiedä omaa moraaliani toden paikan tullen. Spekuloinniksi jää.

Jos olisin piispa ja saisin muhkean palkan kerran kuussa tililleni, voitelisinko omatuntoni hiljaiseksi pikkulahjoituksella hyväntekeväisyyteen vai kaikella, mikä yli oman tarpeen jää. On niin kevyttä vaatia eettistä rahapolitiikkaa muilta ja kiertää itsensä kaukaa.

Kai saarnaaminen on aina tärkeää (saarnaajasta riippumatta). Vaadimmeko terveitä lääkäreitäkään hoitamaan potilaita? Emme, pääasia että hoito auttaa ja valistus menee perille. Menen pesemään käsiäni.

weera, en tiedä piispojen tai kirkkoherrojen palkoista. Varmaan kritiikkiinkin on aihetta, yleensä sitä aina löytyy.

Tavallisten pappien palkan luulen olevan työtehtäviin nähden keskimääräistä, mutta ei välttämättä edes hyvää. Papithan ovat usein töissä silloin kun muut ovat vapaalla, ja heille ei ole määritelty lainkaan työaikaa tunneissa, ainoastaan kaksi vapaapäivää viikossa. Lisäksi papin työ ihmisten kohtaamisena vaikeissakin elämäntilanteissa voi olla aika vaativaa.

Vanhan kotiseurakunnan kirkkoherra lähtee kirkkoherraksi toiselle paikkakunnalle, ja sillä on kertynyt pitämättömiä vapaapäiviä melkein kaksi kuukautta. En kylläkään tiedä miltä ajalta...

Seurakunnilla (ev.lut) voi olla ennemminkin sukanvarressa enemmän kuin tarvittaisiin.

Niin, kyllähän se siltä näyttää että kirkko ja papit elävät aika kaukana siitä elämäntavasta joka esim. Jeesuksella ja opetuslapsilla oli. Mutta tulisi varmaan vielä kovempi pula papeista jos hommasta ei saisi kunnon palkkaa.

Pälli, kiitos tulkinnasta.Sikäli tuo juttu on aika metka että ihmiset siis jaetaan vuohiin ja lampaisiin sen perusteella että jotkut luulevat että heillä on jotain, mutta ei olekaan ja toiset taas eivät ole tietoisia siitä mitä heillä on. Tämä kyllä herättää taas paljon kaikenlaisia ajatuksia ja sanoisin edelleen että se on aika mestari joka pystyy Raamatusta löytämään yksiselitteisiä ohjeita elämäänsä.

Kirsti: "ihmiset siis jaetaan vuohiin ja lampaisiin sen perusteella että jotkut luulevat että heillä on jotain, mutta ei olekaan ja toiset taas eivät ole tietoisia siitä mitä heillä on"

Siis kyllä ihmiset ovat tietoisia siitä, mitä he ovat. Eiköhän ihminen pysty sanomaan, uskooko Jeesukseen vai ei. Se mitä ihmiset eivät näytä tietävän, on että hyvillä teoilla ei ole mitään tekemistä pelastumisen kanssa. Tarkoitan, että aika monet varmaan ajattelevat, että pelastukseen riittää normaali elämä, kunhan nyt ei tapa ketään, tms. Muttakun kaikki mitä tarvitaan on usko Jeesukseen.

Hyvää tulee kyllä tehdä, mutta vaikka ihminen ei tekisi mitään muuta kuin palvelisi muita ihmisiä koko elämänsä, se ei pelasta häntä, vaan ainoastaan usko Jeesukseen.

Lisäksi tuossa ko. kohdassa tulee ilmi se tosiasia, että "pyhitys on syvenevää synnin ja armon tuntoa"-by Luther. Eli mitä kauemmin ihminen on uskossa, sitä paremmin hän näkee oman tilansa, siis sen, että ei täytä Jumalan standardeja. Niinpä ihminen kokee tulevansa yhä syntisemmäksi, taikka toisin sanoen, huono omatunto tulee pienemmistä ja pienemmistä asioista. Se taas joka ei usko, eikä ole Jumalan valon läheisyydessä, ei näe omia syntejään.

Tuttavapiiriin kuuluvat papit eivät kyllä palkoilla leventele, heilläkin on asuntolainoja, huollettava perhe. Kirkko sinänsä on varmasti rikas, mutta papin työllä ei Suomessa rikastu. Papinkin kuuluu syödä.

Luulisin, että jossain ajatusten pohjalla papeista puhuttaessa saattaa vaania tieto siitä, että papit olivat ennen yhteiskunnan tukipylväitä ja pääsivät esimerkiksi pienissä kunnissa vaikuttamaan voimakkaasti asioihin. Keitä niitä nyt olikaan: pappi, nimismies, lääkäri, opettaja? Ei silloin varmaan pappien tullut kunnan köyhimpiä ihan ensimmäiseksi puolustettua. He kuuluivat sisäpiiriin, sidosryhmät olivat ihan muita kuin Jumalan köyhiä. Ennen papit olivat arvostettuja kansalaisia, joiden paheita ei julkisesti arvosteltu. Kuinka moni pappi nykyisin pitää lipereitä julkisesti tai vapaa-ajalla?

Papeilta myös vaaditaan kohtuuttomia. Piispa Huovinen sai pyyhkeitä ollessaan sanaton tsunamikatastrofin jälkeen. Minusta taas hänen uskonsa tuli silloin selvästi esille. Hän ei ymmärtänyt mitä tapahtui, ahdistui kohdatessaan mittaamatonta kärsimystä. Mutta hän kuunteli, oli vierellä, ei kääntänyt selkäänsä läheisensä menettäneille eikä Jumalalle. Ja uskalsi vielä sanoa, ettei ole sanoja. Lääkärille se olisi sallittu, pelastushenkilökunnalle myös. Mutta ei papille. Käsi sydämelle, kuinka moni meistä haluaisi papiksi, vaikka palkka olisi kuinka suuri?

"Pappius on pahin ammatti", olen kuullut erään isän (ei-papin) evästävän jälkeläistään, joka mietti ammatinvalintaa. Pahin siksi, että siinä joutuu niin koville tavoitteiden ja todellisuuden kanssa. Minusta olisi tullut pappina alta aikayksikön ihanteensa niellyt burnoutisti. Tai saman kohtalon (palamisen) olisin kokenut kaikkensa antaneena sillanalustoja kiertävänä idealistina, jumalan köyhänä, mahdottoman edessä. Lopulta yökkien.

Ihminen on ihminen jumaluusoppineenakin. Väsyy pahuuteen, kurjuuteen, auttamiseen.

Olen ollut siinä käsityksessä, että palvelijaa, joka ei pannut leiviskäänsä poikimaan, teki kirjaimellisesti sen mitä käskettiin. Ei sen enempää eikä vähempää. Siksi en ymmärrä opetusta samalla lailla kuten esim. Pälli. Enkä tiedä miten tarina pitäisi ymmärtää.

"Sille, jolla on annetaan, mutta sillä jolla ei ole, otetaan pois..." ymmärrän ihan realistisena toteamuksena. Ja että se liittyy asioihin tai ominaisuuksiin, joita ihminen esim. uskoo itsellään olevan. Jos uskoo, että elämä on rikasta tai lahja, saa elämästä irti enemmän, ja päinvastoin.

Ei kun kellä on eli kuka uskoo niin hän on lammas ja pääsee taivaaseen. Sama se onko maallisesti köyhä vaiko rikas.

Apostolien päivät:
Pietarin ja Paavalin päivä (29.6.) Vietetty Roomassa jo v. 258 alkaen Pietarin ja Paavalin yhtäaikaisen vuonna 67 sattuneen marttyyrikuoleman muistoksi. Pietari ja Paavali olivat erityisasemassa apostolien joukossa.

Apostoli Pietari oli kotoisin Galilean Betsaidasta. Hän asui Kapernaumissa kalastajana. Hän oli Jerusalemin seurakunnan johtaja. Perimätiedon mukaan hän kuoli ristillä Roomassa Neron vainoissa. Häntä pidetään ensimmäisenä paavina. Pietari oli "kallio, jolle Kristus rakensi kirkkonsa." Pietarilla on yleensä kädessään yksi tai kaksi avainta. Toinen Pietarin tunnus on ylösalaisin käännetty risti.

Paavali oli kotoisin Kilikian Tarsoksesta. Hän teki lähetysmatkoja mm. Kyproksella, Vähässä-Aasiassa, Tessalonikassa, Efesoksessa ja Korintissa. Hänet vangittiin Jerusalemissa ja vietiin Roomaan vankeuteen. Hän kärsi perimätiedon mukaan marttyyrikuoleman myös Neron vainoissa. Paavali oli "kaikkien kansojen apostoli". Paavalin tunnus on miekka. Hänet mestattiin miekalla.

Pietarin ja Paavalin päivän evankeliumissa Pietari tunnustaa Jeesuksen Messiaaksi. Katolisena keskiaikana järjestettiin Suomessakin Pietarin ja Paavalin päivänä korkeimman arvoluokan kirkkojuhlia. Päivään sisältyivät työkiellot.

Onkiminen oli kalastaja Pietarin päivänä suosittua. Kautta maan oli tapana kylvää nauris Pietarina. Paikoin päivä on ollut myös lehtokaskien hakkuuaika. Jos tuuli on pohjoisessa ja on kylmä, tulee huono puolukkavuosi.

Pälli, sinä et sitten ilmeisesti ole koskaan joutunut uskosi kanssa koetukselle sillä tavalla että olisit alkanut epäillä. Kuvittelisin että monelle muulle kuitenkin käy niin. Siksi on vaikea nähdä tätä uskomisasiaa niin yksiselitteisenä kuin se ilmeisesti sinulle on.

Huovisen esiintyminen Punaisessa langassa puhutteli kyllä enemmän kuin karismaattisinkaan herätyssaarnaaja.

Maria, kyllä minustakin yhden leiviskän saaneen palvelijan kohtalo tuntui aika epäoikeudenmukaiselta. Hän kuitenkin piti huolta isäntänsä rahasta niin hyvin kuin taisi.

Luin tuon Mokan jutun ensin niin, että kellä on lammas, se pääsee taivaaseen.

Kiitos infosta Prospero.

En oikein sittenkään tajua sitä leiviskävertausta - tuntuu olevan monta tulkintaa. Ja sehän tässä hämmentää myös, kun ne leiviskät (vai talenttejako ne olivat - kuulostaa sanaleikiltä) olivat sen isännän. Eihän se (kai?) antanut niitä palvelijoilleen ja sanonut, että pidä hyvänäsi, käytä miten parhaaksi näet.
Vertausten lukutaito lienee rappeutunut vuosisatain vieriessä.

Minusta kristinuskoon liittyvissä pohdinnoissa olennainen kysymys on se, mihin sitä pelastusta lopulta tarvitaan.

Anni, taitaa olla niin että vanhan käännöksen leiviskä on tässä uudessa talentti. Ja talentti kuulostaa tosiaan sanaleikiltä tässä. Vertausten lukutaito taisi Jeesuksen aikanakin olla hiukan ruosteessa, siksihän hän puhui vertauksin että kaikki eivät ymmärtäisi, pelkästään opetuslapset. Mutta välillä hänellä paloi hermo kun opetuslapsetkaan eivät ymmärtäneet.

Anu, olen miettinyt samaa. Tuntuu niin kummalta askaroida oman kuolemanjälkeisen pelastuksensa kanssa kun tämänpuoleinen maailma on niin monelle täysi helvetti.

Kyllä minulle on ollut ihan kouluopetuksen perusteella selvä että leiviskä eli talentti. Ja siitä saatujen kykyjen käytöstä on tietääkseni ollut vertauksessa puhe, kuten aiemmin jo sanottiin.

Muuten, samaa talentti-juurta on englannin esim. englannin talented = lahjakas.

Niin, että se on tosiaan samaa juurta, eikä vaan sattumalta samalta kuulostava sana.

Minä taas ajattelen toisinpäin - minusta tämä elämä on niin mukava, että se kyllä riittää minulle.

Maria, isäntä kehotti hoitamaan omaisuuttaan. Vanhan käännöksen mukaan "uskoi omaisuutensa" palvelijoille. Mahdollisesta konkreettisesta käskystä ei kerrota mitään. Reppana palvelija tiesi silti, millainen hänen isäntänsä on, joten voi arvella, että hän tiesi myös, mitä isäntä odotti.

Kirsti, kuulostat turhautuneelta?

Aluksi palvelijasta - isäntä tiesi hänen kykynsä, eli palvelija olisi pystynyt parempaan. Isäntähän esitti myös, mitä palvelija olisi voinut tehdä. Kyseessä oli siis ilmeisesti laiskuus ja tekosyyt.

Vaikka täytyy myöntää, että myötätunto on minullakin ollut palvelijan puolella. Ehkä siksi, että pelkään niin kovasti epäonnistumista. Jumala ei kuitenkaan tahtoisi, että jäämme pelkoon, vaan että elämme rohkeasti ja käytämme saamiamme lahjoja - eikä haittaa, jos epäonnistuu.

Minun uskostani... Jumalan olemassaoloa en ole koskaan osannut epäillä, yrittänyt olen. Omaa uskoani olen kyllä epäillyt, eniten lukioaikoina, mutta myöhemminkin. Jumalan hyvyyttä en myöskään yleisellä tasolla osaa epäillä, mutta sitä kyllä, että tahtooko hän olla hyvä minullekin.

Kyse ei ole siitä, että olisin jotenkin parempi. Ehkä olen saanut lapsellisen uskon lahjaksi siksi, että elämä ei olisi ihan täyttä helvettiä. Kyllä muita kipuja on omiksi tarpeiksi, onpa sellaisiakin, joita en blogissani pura, enkä koskaan voisi.

Mutta: epäusko ja epäilys ovat eri asioita. !

Anni, leiviskät= talentit olivat rahaa. Ja isännän kyllä, siksi oli merkitystä sillä, mitä niille tehtiin.

Anu: mihin pelastusta tarvitaan. Siihen, että päästäisiin takaisin hyviin väleihin Jumalan kanssa. Luonnostamme, kiitos Aatamin, Eevan ja käärmeen, olemme syntisiä ja vihtahousun vallassa. Lopulta pelastus on pelastusta myös kaikesta siitä, mikä tässä maailmassa on väärin ja helvetillistä.

Toki tämä elämä on mukavakin. Mutta ei kaikille.

Ai turhautunut? No en varsinaisesti. En vain voi nähdä asioita samalla tavalla mustavalkoisesti kuin uudestisyntyneet kristityt. Ja nuo Raamatun tekstit voi mielestäni tulkita niin todella monella tavalla ja on tulkittukin että näin ulkopuolisen on tietenkin mahdoton ymmärtää millä perusteella jokin tietty yksi tulkinta olisi oikea. Eiväthän opetuslapsetkaan tahtoneet ymmärtää Jeesuksen vertauksia oikein. Aika ovelaa sinänsä pukea sanomansa vertauksiin, niistä ei oikein koskaan voi jäädä kiinni. Ne pätevät aina ja kaikkialla ja sitten taas toisaalta eivät missään.

Ryhdyn puhumaan siipalle pelkästään vertauksilla enkä tykitä suoraan. Vältellään sillä lailla solmut ja karikot ja purjehdus jatkuu.

lyhyt viite etymologiaan:
http://en.wiktionary.org/wiki/talent

Minultakin pääsivät Kapernaumin juhlat unohtumaan, vaikka niitä saman pöydän ääressä ihmeteltiin. Raamatun sanakirjan äärelle en ole sattunut, että olisin päässyt eteenpäin.

Googlettamalla löytyi muuten vanha iskelmä, jonka on levyttänyt Georg Malmsten vuonna 1929. Loviisan kirkkoherra Veli-Matti Hynninen viittaa tähän kappaleeseen radiopakinassaan

Niinkuin vanhassa iskelmässä sanotaan: "Kohta juhlat on Kapernaumissa, juhlat ilman vertaista pauhinassa, kunniapaukuissa, katto nouskoon paikoiltaan. Hippaheijaa, joka heppu, iloruudit roihuamaan."

Hyvä idea, avioliiton satamasta.

Hauskan iskelmän olet löytänyt Sylvi. Mystiset juhlat. Kaikki ne tuntevat mutta kukaan ei tiedä mistä oli kysymys.

Muun muassa JPK ja Pälli sen tiesi.

Kirsti - ei Uusi Testamentti ole keittokirja! Se on paljon "syvällisempi" reseptiopas...

*
Ehdotus Mauri Kunnakselle: tee Koiramäen apostolit ja Jese. Takaan, että se myy kuin siimaa.

...täältä tähän...

Mutta sinäkään et sitten tiennyt että mitkä juhlat siellä Kapernaumissa olivat.

Jeesus kävi niin monissa juhlissa, ettei tätä Kapernaumia voi kai senkään takia kunnolla identifioida.

Vaihtoehtoja on joko liikaa tai liian vähän, koska tarkkoja tietoja ei löydy.

Tartun tähän, joulun kunniaksi, vaikka tämä onkin provo (minusta on mukavaa olla yksinkertainen). Talentti on lahjakkuus. Jos sitä ei käytä, se katoaa. Jos sitä käyttää, se kasvaa. Siinä se.

Kyllähän se nyt tosiaan vaikuttaa selkeältä ja kohta jo hävettää kun en keksinyt sitä itse. Hyvää joulua arja!

Ajatus siitä, että pelastus pelastaisi meidät tältä kurjalta elämältä on jotenkin lohduton. Minusta on jotenkin mielekkäämpää pyrkiä tekemään tästä nykyisestä elämästä mahdollisimman miellyttävä - itseni lisäksi myös toisille.

Jos ajattelisi oikein ilkeästi, niin ajatus pelastuksesta tämän elämän päätteeksi voisi jopa oikeuttaa tämän elämän vääryydet ja helvetillisyydet.

Samaa mieltä. Ja helvetinpelko tuntuu oudolta tavalta motivoida uskoa. Vaikea käsittää, miksi tuonpuoleinen on niin paljon tärkeämpää kuin tämänpuoleinen. Miksi sitten lainkaan luoda koko maailmaa jos kaikki tärkeä tapahtuu vasta kuoleman jälkeen.

Hauska huomata, että olet lukiessasi kiinnittänyt huomiota samanlaisiin asioihin kuin minä nykyään - Jeesuksen hankaluuteen ja fariseusten haukkumiseen reippaasti esimerkiksi. ja Haan mieleen jäänyt Jeesuksen repliikki (Saarikosken mukaan): "Painu helvettiin, saatana" sanottiin Pietarille, opetuslapsista tärkeimmälle...

Lue Johanneksen evankeliumi, se on erilainen, filosofisempi, vaikkei sieltäkään mitään erityisiä Kapernaumin juhlia taida löytyä. Mutta siellä tuonpuoleisuus on läsnä jo "meidän keskellämme" tai jopa meissä.

Pelastuksenkin voi sitten nähdä siinä, että keskellä tämän hetken paskamaisuuksia tapahtuu samaa kuin Jeesukselle: kidutettu ja kuvainnollisesti tapettu nousee uuteen elämään. Asioiden tärkeysjärjestykset muuttuvat, näkökulma muuttuu.

H-palkkataulukon (hengellinen työ, jossa ei ole määritelty työaikaa) pienin ja suurin summa on 1374 ja 3753. E-taulukon (kirkkoherrat) 2862 ja 4088 + 254 (4 puheenjohtajalisää). Sitten on tuntipalkkaisten R-taulukko, haitari 1237 - 8272. Kuvittelen, että yläpäässä on talousjohtajat. Piispoista en tiedä.

No hienoa, että saatiin vähän faktaa tähän palkkakeskusteluun. Varsin kohtuullisilta vaikuttavat kirkonmiesten ja naisten tulot. Ja kiitos vinkistä, ehkä voisin kokeilla Johanneksen evankeliumia. Olen jotenkin nyt hyytynyt kesken apostolien tekojen.

Pitää nyt vielä tähän vanhaanvanhaan tekstiin kommentoida...

Raamatun tulkinnasta. Lähtökohta on kirjaimellinen tulkinta, eli vastaus kysymykseen: mitä tämä tarkoitti ihmisille, joille se sanottiin, siinä tilanteessa, missä he olivat. Toki tämä on jo tietynlaista tulkintaa, mutta kuitenkin perustaso, josta voidaan sanoa, että on oikea ja väärä tulkinta. Nimittäin yleensä viestin lähettäjällä on mielessään joku merkitys, jonka hän haluaa viestin saajalle viestin avulla välittää.. (joko olen sanonut tämän aiemmin?)

Anu: "Jos ajattelisi oikein ilkeästi, niin ajatus pelastuksesta tämän elämän päätteeksi voisi jopa oikeuttaa tämän elämän vääryydet ja helvetillisyydet."

Varmaan voikin, mutta ei ainakaan Raamatun mukaan. Yritän siis sanoa, että jos halusit kritisoida kristinuskoa, niin tämä osuu ohi. Raamatun mukaan kärsimys johtuu synnistä, joka on ihmisen omaa syytä. Jumalalla ei ole mitään velvoitetta pelastaa ihmistä näistä kummastakaan. Jumala ei myöskään ole mikään saatana, joka nauttii ihmisten kärsimyksestä, vaan päinvastoin.

Kaisa: "...kiinnittänyt huomiota samanlaisiin asioihin kuin minä nykyään - Jeesuksen hankaluuteen ja fariseusten haukkumiseen reippaasti esimerkiksi. ja Haan mieleen jäänyt Jeesuksen repliikki (Saarikosken mukaan): "Painu helvettiin, saatana" sanottiin Pietarille, opetuslapsista tärkeimmälle..."

Jeesus oli hankala siksi että sanoi totuuden. Fariseukset hän haukkui koska nämä olivat tekopyhiä. Jeesus ei toivottanut helvettiin Pietaria, vaan saatanan itsensä, joka niinsanotusti pisti sanat Pietarin suuhun.

Kirsti...

Helventinpelosta. Tietysti on monenlaisia tapoja sanoa asioita, ikäviäkin asioita. Varmasti helvetillä on peloteltukin - mutta kaikki kadotuksesta puhuminen ei ole pelottelua.

Jeesus oli täynnä armoa ja totuutta; hän sekä rakasti että oli totuudellinen salatuimpaan saakka. Tähän meidänkin pitäisi pyrkiä.

Ei ole kysymys tämän- ja tuonpuoleisen erottelusta, vaan siitä, että olemme ikuisuusolentoja. Joten jo tämänpuoleinen on tärkeä, ja saamme siitä kiitoksella nauttia. Lisäksi meidät on velvoitettu pyrkimään kaikin voimin siihen, että kaikki muutkin saisivat myös nauttia tästä elämästä - unohtamatta, että se jatkuu kuoleman jälkeen, paikassa tai toisessa.

*

Minäkin suosittelen Johanneksen evankeliumia. :)

Pälli, minus huvitti Matteuksen evankeliumia lukiessa, että Jeesus puhui vertauksin jotta kaikki eivät ymmärtäisi. Ja sitten hänellä paloi päreet koska opetuslapsetkaan eivät ymmärtäneet. Kaikkineen minulle tuli olo, ettei ehkä ollut aivan selvää aina mitä hän tarkoitti.

Minusta muuten tuntuu, että Jumalalla olisi kyllä velvollisuuksia ihmistä kohtaan koska kerran loi hänet.

Minusta Jeesus käyttäytyi huonosti. Tämä oli siis spontaani lukukokemus. Siis haukkui pystyyn fariseukset sun muut. Eihän tuollaisella asenteella kukaan saa muuta kuin vihat niskaan. Ehkä lempeä lähestyminen olisi ollut hedelmällisempi strategia. Tosin sitten koko tarinasta olisi tullut toisenlainen.

Muistelen, että jossain sanotaan, että motiivi vertausten kertomiseen on se, että "nämä ilmoitetaan lapsenmielisille ja yksinkertaisille, ja salataan niiltä, jotka pitävät itseään viisaina". Jeesuksen vertauksethan nousivat tavallisten ihmisten arjesta, eli periaatteessa niiden sanoman olisi pitänyt olla ymmärrettävissä tuon ajan ihmisille. ERi asia on nykyajan keskimääräinen länsimainen lukija, jolla ei juuri ole hajua tuon ajan kulttuurista. Esimerkiksi jouluevankeliumissa sillä, että Jeesuksen syntymä ilmoitettiin ensimmäisenä juuri paimenille, on mielestäni aika suuri merkitys. Nimittäin paimenia halveksittiin heidän ammattinsa vuoksi, koska he eivät kyenneet pitämään sapattia ja noudattamaan muita perinnäissääntöjä. Joten Jumala tahtoi ilmaista itsensä kirjaimellisesti maan vähäisimmille...

Jumalan velvollisuudet - loppuivat siihen, kun ihminen päätti kääntyä häntä vastaan, minun nähdäkseni. Mutta ei Jumala rakasta meitä velvollisuudentunnosta, vaan koska hän on rakkaus.

Jos ajatellaan Jeesuksen olleen vain ihminen, niin toki voidaan sanoa, että hän käyttäytyi huonosti. Jeesuksen toiminnan taustalla oli kuitenkin tieto siitä, mitä muiden ihmisten päässä liikkui.

Esimerkiksi emmehän tiedä, kuinka moneen kertaan Jeesus oli selittänyt asioita juurta jaksaen, ennen kuin hän hermostui opetuslapsiin. Ja muistaakseni opetuslapset olivat siinä vaiheessa jo seuranneet Jeesusta ainakin pari vuotta.

Fariseuksista tulee mieleen Simon, jonka taloon se kuuluisa syntinen nainen tuli. Siitä kertomuksesta käy ilmi, että Jeesus näki Simonin sydämeen. Simon oli Jeesusta kohtaan äärimmäisen epäkohtelias, ja painotti tätä vielä puhumalla yhtä ja tekemällä toista. Alkeelliseen kohteliaisuuteen olisi kuulunut antaa palvelijoiden pestä vieraan jalat. Todellista arvostusta olisi ilmaissut suudelma poskelle - osoitus tasa-arvoisuudesta. Mitään tällaista Jeesus ei saanut osakseen Simonilta, vaikka tämä pilkallisesti puhutteli Jeesusta rabbiksi. (En nyt muista missä evankeliumissa tämä kertomus on.)

Jeesuksen lempeä käytös ei kantanut hedelmää Simonin suhteen. Lopulta Jeesus sanoikin tälle suorat sanat.

Lisäksi muistelen, että jossain Jeesus sanoo, että fariseukset pyrkivät sitomaan taakkoja toisten ihmisten harteille, eli keksivät perinnäissääntöjä ja kyttäävät, noudattavatko ihmiset niitä, vaikka eivät itsekään ole valmiita siihen.

Minusta ei ole ihme, että Jeesus hyökkäsi tällaista käytöstä vastaan. Sehän on niin kaukana todellisesta Jumalan palvelemisesta ja uskossa elämisestä kuin vain mahdollista.

PS

Kapernaumin juhlista en ainakaan sanalla Kapernaum löytänyt yhtään kohtaa UT:sta. Ei myöskään juhla-sanalla. Jotenka ilmeisesti Raamatussa ei puhuta Kapernaumin juhlista mitään.

Kustannusosakeyhtiö Koivuniemen Raamattuhaku: http://www.koivuniemi.com/flash/main.html

Minulle fariseuksista tuli toistuvasti mieleen Paavalin synodin vanhurskaat. Mutta tämäkin on vain minun henkilökohtainen, kerettiläinen mielleyhtymäni.

Matteuksen evankeliumia lukiessa tuli oikeastaan aika yllätyksenä että Jeesus alkoi yhtäkkiä loppupuolella puhua siitä että hän on tullut tänne uhrautumaan ihmisten puolesta. Jos ei tarinan juoni olisi ollut entuudestaan tuttu sen idea olisi tuntunu hatarasti perustellulta. Anteeksi nyt tällainen kerettiläinen luenta, mutta minua kiinnostaa lukea Raamattua kuin tekisin sitä nyt ensimmäistä kertaa. Tosin projektini on nyt mennyt vähän jäihin kun on ollut niin paljon muuta tekemistä.

Ei niitä Kapernaumin juhlia sitten taida löytyä. Olisikohan sitten niin, että se sanonta on tullut jostain muualta. Esim. niin että joku paikka on nimetty Kapernaumiksi, näitähän raamatullisia paikannimiä on. Ja sitten jossain tällaisessa kotoperäisessä Kapernaumissa olisi ollut joskus isot juhlat.

Löytyikö selitystä Kaprenaumin juhlille?

No ei, ei ole löytynyt:-)

Hei,

Huomasin, että olette käyttänyt/suositellut Kustannusosakeyhtiö Koivuniemen Raamattuhakua sivuillanne.
Sivunne on hyvä juttu ja Raamattuhaku samoin. Valitettavasti kys. firman toiminta ei sitä ole:
http://sites.google.com/site/maitobaari/

Lisätietoa löytyy Googlesta hakusanoilla
"maitobaari"
"tapani koivuniemi"

I second albertacowpoke's question...

Internet marketing services for small, medium and large businesses.
Internet marketing services,
Local SEO Services,
SEO Consulting Services..