Tämä
on ihan kauheaa. Muut kirjailijat taikovat tyylipuhtaita
takakansitekstejä ja nimiä kirjoilleen kuin turkin hihasta, mutta minä
olen ihan kädetön näiden kanssa. Trestak ehdotti, että olisin
taiteellinen ja tekisin Westöt. Minä yritin ja siitä tuli
tämmöinen:
Takakansi nro 1.
Joskus
voi kuitenkin tapahtua jotain yllättävää. Olet kaupungilla ja äkkiä
kuulet musiikkia keskellä ostoskeskusta. Ensin luulet, että se tulee
radiosta, mutta kun menet lähemmäksi, näet sinfoniaorkesterin joka
soittaa Händeliä. Marraskuun auringon kenties viimeinen säde tunkeutuu
sisälle ostoskeskuksen yllä kaareutuvista tomuisista ikkunoista ja
lävistää sinut hetkeksi. Sielusi alkaa liikehtiä, mutta sinä et jää
kuuntelemaan. Kiirehdit pankkiin ja kauppaan, sinä muistat sen musiikin
kyllä, muistat miten auringonsäde leikitteli viulua soittavan miehen
tummissa hiuksissa ja miten haikea hänen katseensa oli, mutta se on
niitä asioita joita ei kannata muistella. Et tiedä miksi, mutta niin se
vain on, on turha muistella haikeakatseisia miehiä, jotka kohdistavat
haikeat ajatuksensa aivan muihin asioihin kuin sinuun.
Takakansi nro 2
Helmi on museon tutkija, jota kiinnostaa vanha kirkkotaide. Jaana on
Helmin työkaveri, jota kiinnostaa pääkonservaattori Erkki, mikä
aiheuttaa jännitteitä yhteistyöhön. Kun museossa tapahtuu vesivahinko,
Helmi saa syyt niskoilleen. Hän ottaa aikalisän ja lähtee tätinsä
mökille lomailemaan. Kun mökkinaapuri Hannun ulkovarastosta löytyy keskiaikainen puuveistos,
Helmi riemastuu, mutta Hannu kantaa kaunaa Museovirastolle, eikä
luovuta pyhimystä. Sillä välin Jaanan ideoima näyttely miehen
tuoksuista on alkanut elää omaa elämäänsä ja erotiikkamuseon
perustaminenkin häämöttää. Helmi joutuu miettimään, mitä tehdä, kun
elämää ei voi hallita samalla tavalla kuin työprojekteja, jotka nekin
näköjään karkaavat käsistä.
Takakansi nro 3, Kirsin ehdotusta mukaillen.
Mitä
jos koottaisiin Turun linnaan näyttely miesten tuoksuista? Jos Helmiltä
kysytään, niin ei missään tapauksessa, mutta eihän häneltä kysytä. Kun
museossa tapahtuu vesivahinko, Helmi saa syyt niskoilleen. Hän ottaa
aikalisän ja lähtee ystävänsä, ortodoksipappi Leon kanssa mökille
lomailemaan. Mutta Leollakin on omat ongelmansa. Ja mikä vaivaa Hannua,
komeaa mökkinaapuria, joka elää rähjäisessä talossa ja kiukuttelee
Museovirastolle? Kun Hannun ulkovarastosta löytyy keskiaikainen
veistos, Helmi riemastuu, mutta Hannu ei luovuta Yrjänää museolle, eikä
konservaattorikaan halua vastuulleen enää yhtään ikivanhaa pyhimystä. Projektihallintaa opiskellut Helmi saa työtovereineen huomata, että elämä on projekti, jota ei voi hallita.
Takakansi nro 4, Tuijan ehdotus
Helmi on museon tutkija, jota kiinnostaa vanha kirkkotaide. Siksi hän
ei innostukaan, kun Turun linnaan aletaan koota näyttelyä miehen
tuoksuista. Tilanne kärjistyy niin, että Helmi päättää ottaa töistä
vapaata ja lähtee mökille ystävänsä ortodoksipappi Leon kanssa. Leolla
on omat ongelmansa, samoin Hannulla, puoleensa vetävällä
mökkinaapurilla. Kun Hannun varastosta löytyy keskiaikainen veistos,
Helmi haluaa sen museoon, mutta mies ei olekaan valmis luovuttamaan
sitä eikä museo vastaanottamaan. Helmi on yllättäen tilanteessa, jota
ei hallitse. (Tähän
piti keksiä vielä jotain lihallista miehen tuoksusta, mutta siis pääni
on kyllä nyt harvinaisen tyhjä. Pitää vissiin jättää huomiseen.)
Huomautus: 2 ja 3 ovat muokattuja versioita blogissa aikaisemmin
julkaisemistani ehdotuksista. En viitsinyt jättää niitä alkuperäisiä
kun ovat liian pitkiäkin.
Ykkönen täyttä lööperiä, ei kerro mitään. Minä yhdistelisin kakkosta ja kolmosta, karsisin pituudesta puolet pois ja jättäisin kaikki ihana, komea ym. adjektiivit pois. Lukija kuitenkin päättää, kuka on hänen silmissään se kiinnostavin mies.Nimiä on muutenkin turha luetella tkana liikaa.
Ja sanonta "saa huomata" on aika kulunut ja jotenkin pahaaennustava,
Jos ei ykköstä niin kolmonen.
Mitä jos koottaisiin Turun linnaan näyttely miesten tuoksuista? Jos Helmiltä kysytään, niin ei missään tapauksessa, mutta eihän häneltä kysytä. Kun museossa tapahtuu vesivahinko, Helmi saa syyt niskoilleen. Hän ottaa aikalisän ja lähtee Leon kanssa mökille lomailemaan. mutta Leollakin on omat ongelmansa. Ja mikä vaivaa Hannua, komeaa mökkinaapuria, joka elää rähjäisessä talossa ja kiukuttelee Museovirastolle? Kun Hannun ulkovarastosta löytyy keskiaikainen veistos, Helmi uskoo onnensa kääntyvän, mutta Hannu ei luovuta Yrjänää museolle, eikä konservaattorikaan halua vastuulleen enää yhtään ikivanhaa pyhimystä.
--Helmi työtovereineen saa huomata, että elämä on projekti, jota ei voi hallita.
Lyhentelin sulle tylysti tekstiä, mutta en ennätä keksiä uutta lausetta tuohon viimeisen lauseen edelle.
Muuten: minusta ajatus, että ykkönen olisi jotain lääperiä, ei pidä ollankaan paikkansa. mutta luultavasti se ei toimi takakannessa.
Ai, että on ihana räpeltää jonkun toisen ongelman parissa. Varsinkin kun en tiedä näitä pieniä tekstejä enemmän kirjan sisällöstä. Minäkin siis kannan korteni kekoon ja teen tiivistelmän. Minusta ongelma on se, että takakansitekstiin ei riitä pelkkä maininta siitä miehen tuoksu -näyttelystä. Se pitäisi jotenkin liittää myös Helmiin. Kenen tuoksu vetää sitä puoleensa tms. Tuoksu on muuten aika pönttö sana. Vähän kuin virsu. Tai kuono. Haju on paljon kuvaavampi. Tässä minun tiivistelmäni:
Helmi on museon tutkija, jota kiinnostaa vanha kirkkotaide. Siksi hän ei innostukaan, kun Turun linnaan aletaan koota näyttelyä miehen tuoksuista. Tilanne kärjistyy niin, että Helmi päättää ottaa töistä vapaata ja lähtee mökille ystävänsä ortodoksipappi Leon kanssa. Leolla on omat ongelmansa, samoin Hannulla, puoleensa vetävällä mökkinaapurilla. Kun Hannun varastosta löytyy keskiaikainen veistos, Helmi haluaa sen museoon, mutta mies ei olekaan valmis luovuttamaan sitä eikä museo vastaanottamaan. Helmi on yllättäen tilanteessa, jota ei hallitse. ( JA TÄHÄN JOTAIN SIITÄ TUOKSUSTA, i, muuten kirjan nimi ja takateksi eivät tue toisiaan, pitää olla lihaa ja verta oleva tuoksu)
Jään jatkossakin seuraamaan!
Kirsti parka, taidat jo katua, että heitit meille luun kaluttavaksi,
Ja Ullalta ja Kirsiltä siis tuli ääniä lyhennetylle kolmoselle. Kiitos aktiivisuudesta:)
Minua muuten häiritsee ortodoksipapin etunimi. Onko pakko olla arkkipiispan kaima?
Mainitsen vielä vähän väärän otsikon alla kannatukseni nimelle Miehen tuoksu. Ytimekäs ja mieleenjäävä. Ei mitään turvesukkahousubisneksen kaltaisia sanahirviöitä.
Niin joo Tuija, olen varmaan itse niin sen vesivahingon lumoissa, koska se saa museoissa aikaan niin hassuja juttuja. Hyvä että tuli tuo Leo puheeksi.
roll forming machines,
roll forming machine,
roll former,