Tarinasi liikutti minua kovasti. Kun vain joku ymmärtäisi näitä järkeviä lapsiamme.

Olit ehkä sittenkin viisas. Olisiko kotikaupungissasi ollut silloin eläinlääkäriä, joka olisi pystynyt (ja joutanut) parantamaan kissan, jonka "kyljet olivat täynnä paiseita"?

Kun asuimme Torontossa, meillä oli iso ja vankka kissa Toby, joka tappeli usein muiden kissojen kanssa. Kerran eräs (=yksi) haava pääsi tulehtumaan paksun turkin alla. Ehkä Toby oli tapellut silloin pesukarhujen kanssa. Ne tonkivat suurkaupungeissa roskiksia, jos roskalaatikon kansi ei ole tarpeeksi painava.

Topi oli kuolla siihen tulehdukseen. Vain monenlaiset lääkkeet ja taitava eläinlääkäri pystyivät pelastamaan Topin. Kun se tuotiin eläinsairaalasta leikkauksesta, se oli kuin varjo entisestään ja oli myös menettänyt ruokahalunsa.

Ihme sai sen syömään. Lapset olivat laittaneet tacoja. Tuttu ja vahva meksikkolaisen ruuan tuoksu herätti ruokahalut, ja Topi hoippui lautasen ääreen. Se söi kaikkea, mitä omat ja naapurien lapset sille antoivat. Se rakasti chipsejä ym. Niillä se virkosi henkiin. Mutta se oli hilkulla.

Kun viimeisin kissamme Tiina dementoitui vähän yli 19-vuotiaana, emme pystyneet alussa ajattelemaankaan sen viemistä lopetettavaksi. Odotimme liian kauan ja aiheutimme kissalle turhaa kärsimystä.

Kirsti, äitisi teki ihan oikein. Hän vei kissan lopetettavaksi sinne, missä oli ehkä kaupungin ainoa eläinlääkäri.

(Kotisivulinkki on kissablogiini. Sieltä voi lukea lisää nyyhkytarinoita kissoistamme.)

Blogisisko, en minäkään usko, että silloin olisi ollut mitään muuta vaihtoehtoa. Mutta koen, ettei minun olisi kuulunut viisivuotiaana ollut järkevä ja ymmärtää tällaista asiaa, koska olin surun murtama.

Ally, sitä minäkin aloin ajatella kun muistin tämän jutun. Iso haaste vanhemmille, opettajille ja muille kasvattajille.

Minun ensimmäinen todellinen suruni koskee myös kissan menetystä. Meillä oli kerrostalossa mustavalkoinen kissa pennusta alkaen. Me kakaroina emme vain pitäneet siitä tarpeeksi hyvää huolta. Se jäi heitteille ulkoiluttamisen, hiekan vaihtamisen jne. suhteen. Kissamme putosi kerran ikkunasta seitsemän kerrosta asfaltille - ilmeisesti läpivedon tähden ikkunan paiskauduttua kiinni. Mutta Riku-kissa ei kuollut. Makasi tajuttomana maassa. Ei kuulemma kehrännyt enään - sen kehruukone oli säikähtynyt saranoiltaan tai oli särkynyt.

Kisu toipui, mutta jossakin vaiheessa piittamattomuutemme tähden sukulaismies tuli silittämään kissaa vastakarvaan.

Oi voi näitä kissatarinoita, yöunethan tässä menee :-(

Hyvä Kirsti,

lapset ovat järkeviä. He eivät ole vielä ismien sekoittamia kuten me aikuiset.:)

Minusta Kirstin muisto on hyvin surullinen.

Surullista, että kissa sairastui ja piti se lopettaa, mutta se on kuitenkin ymmärrettävää. Luultavasti tuolloin ei voitu muuta. Voi olla, että kissa olisi lopetettu nykyisinkin - ei kaikkia sairauksia vieläkään voida parantaa.

Mutta se, että Kirstiltä jäi purkamatta se hätä, mikä rakkaan kissan lopettamiseen liittyi, onkin sitten toinen juttu. Siinä ei voi vedota siihen, ettei muita vaihtoehtoja ollut, koska elettiin 60-lukua. Jos vaihtoehdottomuus jostain tuli, niin ei kuitenkaan ajankohdasta. Jos se olisi siitä johtunut, niin Kirstin veljenkin olisi pitänyt "olla järkevä".

Ei lapsen kuulu olla järkevä vaan lapsen kuuluu saada turvallisesti purkaa tunteitaan ja tulla ymmärretyksi. Jokin sen tuossa tilanteessa esti Kirstin mutta ei hänen veljensä kohdalla.

Sitä paitsi ei aikuisenkaan kuulu olla järkevä tuollaisessa tilanteessa muuten kuin sen hetken, mikä on välttämätöntä. Aikuisellakin pitää olla tilaa reagoida tärkeiden asioiden menetykseen muuten kuin järkeistämällä. Ei ihminen mikään tunteeton kone ole.

Järki ja tunteet mahtuvat samaan ihmiseen. Ne täydentävät toisiaan, eivät ne sulje pois toisiaan. Ei järki tee ihmisestä tunteetonta.

Joo, kyllä se niin on, että Arja tuossa ymmärsi mitä ajoin takaa. Blogisisko, tokihan järki ja tunteet mahtuvat samaan ihmiseen, mutta näinhän ei tässä tapauksessa ollut, vaan tilaa oli varattu ainoastaan sille järjelle. Tunne oli pakko sulkea pois.

Äääääh tuota blogisiskon kykyä viedä kaikki asiat vinoon!

5-vuotias tyttö voi olla epäitsekäs, tuntea myötätuntoa eläintä kohtaan, halua säästää se kärsimykseltä. Hän voi toimia järkevästi ja tunteella. Hänellä voi olla luontaisesti tunneälyä, joka puuttuu monilta aikuisilta.

Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että lapsi ei tuntisi surua eläimen kuolemasta. Mutta rakkaus eläintä kohtaan on voimakkaampi tunne kuin oma suru.

Ehkäpä tunne oli Sinulla ensin ja "järkeily" sitten. Näin arvelisin, kun ajattelen Sinun luonnettasi.

"Tunneäly on taito säädellä omia ja toisten tunteita, taitoa ymmärtää ja analysoida tunne-elämää, taito käyttää tunteita ajattelun apuna ja tunteiden nimeämisen ja tunnistamisen taito."

Blogisisko, varmasti voi 5-vuotias tyttö olla luontaisesti tunneälykäs, mutta siis minä en ollut:-) Ja minä nyt siis kirjoitin omasta kokemuksestani ja kirjoitin siitä siksi, että ymmärsin itsestäni jotain sellaista joka oli ollut pimennossa.

Ja sitten se ällö blogisisko ei osaa edes lopettaa jänkkäämistään.

Tai minä sitten vaan ilmaisen itseäni niin epäselvästi.

"Kaikki mielipiteet otetaan kiitollisuudella vastaan. Vastaan väittäminen suotavaa. "

Niinpä, Kulkukissa.

Heräsi tällainen ajatus kommentteja lukiessa, että vaikka lapsella (ja aikuisellakin) on oikeus tunteisiin, niin minusta tuntuu, että nykyään ei aina osata erottaa omia ja eläimen tunteita, Olen monta kertaa törmännyt ihmisiin, jotka pitävät vanhuuttaan kärsiviä tai ajanpuutteesta (siis omistajan) kärsiviä eläimiä hengissä, vaikka lopettaminen saattaisi olla armollisempaa. Tai iäkkäällekin koiralle aletaan hommata uutta kotia (niin kuin tässä Kakkosen ohjelmasarjassa), ettei sitä vain tarvisi lopettaa esim. allergian puhkeamisen myötä. Koiralle täysin uuteen kotiin joutuminen on todella kova paikka. Laumaeläimenä se kokee tulleensa vanhan porukan hylkäämäksi ja stressaa, oli uusi koti kuinka hyvä tahansa. Toinen joukkio, joka nostaa niskakarvani pystyyn, ovat esim. Venäjältä tai Espanjasta koiria ja kissoja "pelastavat" hyväntekijät. Seurasin tässä joku aika sitten erittäin tuskallisesti keuhkoloisiaan yskivän "pelastetun" yskimistä kuudennen antibioottikuurin myötä, enkä voi mitään sille, että mieleen tuli, olisiko eläinlääkärin piikki ollut koiraparalle parempi vaihtoehto.

Hyvää nimipäivää.

Onko menetys järjen asia? Onko luopuminen ja suru 'järkevää' ? Elämä ei aikuisenakaan ole pelkän ja silkan järjen asia. Ei ole esimerkiksi kovinkaan järkevää mennä heikoille jäille, koska voi hukkua. Mutta pelkällä järjellä ei elämää eletä.

Kurjinta tuossa tarinassa on se, että 4-5 vuotiaan ympärillä olevat aikuiset ovat tunne-elämältään niin kovin avuttomia että pienen lapsen on eräällä tavalla oltava 'järjen ääni'.

Hei Peppil, ihmiset ovat niin vieraantuneet luonnosta, että eläimiin tosiaan suhtaudutaan kuin ihmisiin ja sijoitetaan niihin ajatuksia ja tunteita joita niillä todennäköisesti ei ole.

Kiitos Karpalo:)

Liisa E, se siinä kai onkin, että pitäisi voida surra silloin kun surettaa, miettimättä onko järkevää vai ei. Järjenkäytöllekin on sitten aikansa.

will be happy to be proved wrong with this one.... but having done survival training during my Army days, I have to admit to a raised eyebrow with this as well.

meillä oli kissa ja oon nyt 11.v ja se piti lopettaa 21.12.2009 koska se sairastu eikä sitä ois voinu parantaa ja nyt tässä harmittelen ku ei saaha uutta kissaa en vain voinut ymmärtää että Kisu kärsi enkä antanu äitin lopettaa sitä mut sit se yks päivä en nähny sitä kotoa

tattoos have a certain degree of pain, but it is tolerable range. Do not use a local anesthetic, that would affect the color of the effect of . tattoo can only be used after the Tattoo Kit cream of professional painting, not use alcohol and iodine. tattooists are a professional certificate. and there is a set of professional tools and sterilization of tattoo equipment. (tattoo shop in the choice we pay special attention) is not All people can tattoo. minors and patients is not some special tattoo. There are many Superior Clip Cord considerations before and after tattoo, please read about the health professional's website go tattoo. as we choose more experienced tattoo artists. import is not synonymous with high prices, tattoo former should be more understanding of Grip the market, not to import into the error. After the tattoo can take a bath, but do not let the water run into tattoo Department, Paoshang warm water with a clean towel, then pressed the water and then wipe the tattoo Department can (of course after two hours have tattoos).

Tattoo advantages: 1. to the things they like thorns in a kind of modern discovery of the body feeling (Unfortunately, my skin too few, I like are too) 2. If you are an outgoing person who likes to express themselves will be very happy to see Accessories you invest a lot of your eye, to meet the vanity 3. If you are a masochist you can enjoy the feeling of tattoos ( My personal feeling is the pain really TM) 4. Anyway, there's a lot ... if you got a tattoo supply tattoo of slowly realize it, there are a good, if you do a large area of what tattoo to a public bath will not fight someone and you the use of shampoo (this treatment, but a senior) personal opinion.

Microsoft Office is so great!
Office 2010 –save your time and save your money.
The invention of Microsoft Office 2010 is a big change of the world.
Office 2007 is so powerful.
Microsoft Office 2007 is my love!
Office 2010 key is for you now!
Office 2010 download is available now!
Microsoft outlook 2010 is convenient!
Outlook 2010 is powerfull.

The greater the population there is in a locality, the greater the need there is for water, transportation, and disposal of refuse.

Manufactures roll forming machines in variety of configurations, as well as decoilers and cutoff equipment. Units can be customized to requirements
roll forming machines,
roll forming machine,
roll former,

Internet marketing services for small, medium and large businesses.
Internet marketing services,
Local SEO Services,
SEO Consulting Services..