Minua on aina huvittanut kysymys kuuluuko puun kaatuessa ääni, jos kukaan ei ole metsässä sitä kuulemassa. Miksi ei kuuluisi? Samalla laillahan se puu kaatuu onko joku vieressä katsomassa vai ei.

Tuo koko kirjoituksesi on totta minunkin kohdallani.

Ja kaikkein huvittavinta tuossa havainnossa on se, että tiedettä käytetään usein aseena taistelussa uskontoja tai uskomuksia vastaan, vaikka itse tiedekin on varsin monille uskon, ei tiedon asia.

Nimenomaan Anu, uskomusrakennelmista on kysymys. Ja tunteenvaraisista asioista. Päätämme luottaa joihinkin tietoihin, uskomme että ne ovat totta.

Tui, minua tämä kysymys taas ei huvita lainkaan:) Se on minulle totista totta. Minä taas epäilen ettei ääntä kuulu jos ei ole korvaa nappaamassa ääniaaltoja ja aivoja luomassa vaikutelmaa että nyt syntyi jokin ääni.

Kirsti, uskon joka sanan tästä kirjoituksesta! ;-D

Noh, vakavasti puhuen: Kiitos sinulle oikein paljon, että puit kirjoitetuiksi sanoiksi nämä ajatukset, jotka varmasti kiertelevät monien mielissä. Sekoitamme hyvin monesti uskon ja tiedon muutoinkin, myös ihan jokapäiväisissä asioissa. Se on oikeastaan aika vaarallista, ainakin minusta.

Hei Kafkakoski! On se varmaan vaarallistakin ja ainakin hiukan typerää.

Minusta tuntuu että olisi opettavaista ainakin ymmärtää kuinka monet asiat meille kuitenkin ovat uskonvaraisia. Kuinka vähän kuitenkaan tiedämme itse ja kuinka paljon luotamme siihen mitä olemme muilta kuulleet tai miten muut näyttävät asioihin suhtautuvan.

Tämä kirjoitus kyllä jotenkin lämmitti mieltä. Minusta tiedemiesten (ja muiden tieteeseen suuntautuneiden ihmisten) uskonnon ja uskonasioille naureskelu on aina ollut jotenkin hupaisaa. Koska yhtä lailla tiede vaatii uskoa. Pitää uskoa niihin todisteisiin, niihinkin mitkä on tieteellisiksi faktoiksi mainittu. Lopullisesti mitään ei voi lyödä lukkoon; kun tarpeeksi kauas mennään, on aina lopulta pakko uskoa.

Ja tiedeuskonto se vasta erittäin fundamentalistista osaa ollakin.

Mutta siis - kirjoittamasi havainto on tosiaan riemastuttava. Mutta tekeekö siitä riemastuttavamman vai vain pelottavan se ajatus, että ne viisaammat ihmisetkään eivät lopulta tiedä, vaan uskovat hekin johonkin?

Metsässä on yleensä eläimiä. Eivätkö he kuule? Kommenttini on vain osoitus siitä, miten tuskastuneeksi jotkut filosofiset pohdinnat minut saavat, kun itse olen niin kovin proosallinen. Eli onko pöytä pöytä vai pelkästään havainto jne. No onko se pöytä edes olemassa, kun laitan oven kiinni ja lähden kauppaan eikä kukaan ole vahtimassa pysyykö pöytä pöytänä vai muuttuuko se perhanan pöytä pelkäksi havainnoksi. Ei, nyt menen nukkumaan ennen kuin osoitan tyhmyyteni lopullisesti. Hyvää yötä!

Ugus, tiedeusko tosiaan on joskus hyvin fundamentalistista. Ja hyvä kysymys tuo, että onko se lopulta riemastuttavaa vai pelottavaa etteivät viisaammatkaan lopulta tiedä, vaan hekin uskovat. Ainakin se on minusta herättävää. Minut se pistää miettimään sitä kuinka syvällisesti olemme laumaeläimiä ja kuinka uskonvaraista elämä on. Se on jotenkin ihan valtavan liikuttavaa kuinka paljon kuvittelemme tietävämme vaikka kysymys on vain siitä että tuudittaudumme siihen mitä olemme muilta kuulleet.

Tui, jos metsässä on eläin, niin silloin ääni totta kai kuuluu:) Minutkin filosofiset pohdinnat saavat usein tuskastuneiksi, mutta aistimusten ja maailman välinen suhde on minusta kiinnostava. Koska siis maailmahan e i välttämättä ole lainkaan sellainen kuin millaiseksi sen havaitsemme. Saamme aistiemme välityksellä maailmasta kyllä tarkoituksenmukaista tietoa niin että pystymme suunnistamaan siellä, mutta minun käsittääkseni aistimme eivät kerro kaikkea maailmasta. Ei tarvitse kuin verrata siihen kuinka eri tavalla koira tai kärpänen aistivat maailman. Voisin aivan hyvin ajatella jonkin uudentyyppisen otuksen joka aistii maailman jotenkin eri tavoin kuin kukaan tai mikään tähän asti.

Kiehtova ajatus kyllä, tuo pöytä. Uskon että esine jota kutsumme pöydäksi pysyy paikallaan silloinkin kun emme ole sitä katsomassa. Mutta pöytä se on vain silloin kun on ihmisiä jotka tunnistavat sen käyttötarkoituksen.

Hei Kirsti ja muut.
Asiahan on niin, ettemme me yksin mitään tiedä. Aika pelottava ajatus. Tarvitaan ne muut ihmiset ja pitkä historia kielenoppimisineen ja teorioiden kehittymisineen.

Tiedehän on ihmisten tekemää ja tieteenteon taso ja pyrkimykset inhimillisellä pohjalla vaihtelevat. Minä ajattelen että tiede on kasa teorioita, joita monet havainnot ja testit sitten tukevat (tai eivät tue). Joitakin teorioita tuetaan ja pidetään käytännöllisesti katsoen tosina, koska jatkuvasti saatava todistusaineisto tukee teorioita. Sitten kun jostakin saadaan uusia todisteita,jotka ovat ristiriidassa teorian kanssa, teoriaa muutetaan tai se hylätään. Tietysti on niin, että maallikko ei ymmärrä yleensä mitään tiedemiesten teorioista, en ainakaan minä. Emme me ymmärrä paljon mitään edes arkipäivän esineistä, joita käytämme: puhelin, tietokone. Kuinka moni meistä osaisi rakentaa puhelimen ja verkon, jos tarve tulisi?

Tähän uskomisihmettelyyn en pääse lainkaan mukaan. Maria sanoi suurimman osan siitä mitä ajattelin sanoa. Vaihtoehto olisi kai, että kaikki tieto pitäisi itse hankkia ja todentaa. Ei sitä kukaan ehtisi, ja pyörää keksittäisiin yhä uudelleen.

Niin, tietysti on hieno asenne, että tietää ettei mitään tiedä.

Niin Sylvi, sehän se pointti tässä juuri oli. Että asiat joita kuvittelemme tietävämme, ovat meille kuitenkin uskonvaraisia. En tarkoittanut että pitäisikään pyrkiä tietämään kaikki itse. Mutta ajattelisin hyödylliseksi muistaa ettemme välttämättä kuitenkaan tiedä kaikkea mitä kuvittelemme tietävämme.

Kirsti, siksi ehkä "tietäminen" tai "uskominenkaan" ei ole itseisarvo.

Minä uskon sähköön ja sen kolmeen poikaan, protoniin neutroniin ja elektroniin.

Jos minulla on kädessäni yhden millimetrin mittainen hiilen pala ja puolitan sen kahteen kappaleeseen ja sitten otan niistä sen toisen ja puolitan sen ja jatkan tätä yhteensä noin 60 kertaa niin teoriassa olen puolittanut sen niin pitkälle, ettei sitä enää voi puolittaa ja silloin minulla on kädessäni atomi.

Tiedetään että tietyn alkuaineen atomissa on tietty määrä elektroneja jotka kiertävät atomin ydintä täsmälleen samalla tavalla kuin planeetat kiertävät aurinkoa.
Eletroneja, protoneita ja neutroneita ei kuitenkaan voi nähdä, koska atomikin on niin pieni ettei sitäkään voi nähdä.

Olemme kaikki tekemisissä sähkön kanssa joka päivä, mutta en minä ainakaan todella tiedä miten se toimii ja mistä sähkö syntyy. Elektronien liikkestä, eikö vaan, mutta kuka on nähnyt eletronin. On pakko uskoa siihen mitä tiedemiehet olettavat olevan. Vaikka voimmekin nähdä, että sähköä varmasti on, niin pohjimmiltaan kysymys on uskosta, sillä kukaan ei voi minulle todella todistaa, mitä sähkö on ja miten se syntyy.

Protoni, neutroni ja elektroni. Hämäriä muistikuvia herää peruskoulun puolelta. Kyllä, sähkö on suuri ihme. Voin vain uskoa että joku osaa sen selittää.

Mutta mitä usko sitten on? Onko se tunne? Itse olen taipuvainen ajattelemaan että usko on tunne. Paavali taisi sanoa sitä "lujaksi luottamukseksi" vai kuinka. Onko luottamus tunne? Vai mitä se on?

Miksi viime viikkoina on tullut vastaan uskon ja pyhyyden puolustajia? Varsinkin sellaisia ihmisiä, jotka miellän vasemmistolaisiksi. Uusi piirre siinä porukassa. Aikaisemmin he tuomitsivat uskonnolliset ja teologiset perustelut asiassa kuin asiassa. No maailma muuttuu.
Katolinen kirkko ja paavi ovat olleet kritiikin ja pilkan kohteena ihan vakiokamaa. Ehkä siihenkin tulee muutos.
Kummallisia kuperkeikkoja.

Hei Veikko, eivätkös ne trendien haistelijat jo jokin aika sitten kertoneet että hyvyys ja pyhyys ja hengellisyys ovat uusia nousevia trendejä. Kauan ne ovatkin loistaneet poissaolollaan. Kummallisia kuperkeikkoja tosiaan. Kun ikää karttuu, ehtii seuraamaan vierestä useampiakin kuperkeikkoja. Minäkin olen nyt katsellut vierestä jo vahvan taistolaisvirtauksen, sen jälkeen voimakkaan uusliberalistisen oikeistolaisvirtauksen, kyynisen postmodernistisen virtauksen, joka on tainnut sekoittua tuohon oikeistolaisvirtauksen ja nyt siis pääsen vielä tämän hengellisenkin virtauksen kyytiin. Kyllä riittää ihmeteltävää.

Tuota maapallo asiaa en ole koskaan itse epäillyt. Koko meidän aurinkokuntammehan kiertää, joten ei se aurinkokaan ihan paikallaan pysy. Aivot eivät riitä avaruuden pohtimiseen.
Värejä olen sen sijaan miettinyt useinkin. Mieheni kun on punavihersokea. Minulle sininen on sininen ja punainen on punainen. Mutta hänelle punainen voi olla vihreä tai ruskea. Mistä minä tiedän, että vaikka sinä näet sen minun sinisen oikeasti sinisenä? Sinähän voit nähdä sen vaikka minun keltaisena, olet vain tottunut sanomaan sitä väriä siniseksi. Ymmärsikö kukaan?
Pistäkääpä kaksi punavihersokeaa heittämään punaisia tikkoja ruohikossa makaavaan tikkatauluun... Tai poimimaan puolukoita. ;)

Myy, en minäkään epäile sitä maapalloasiaa. Tarkoitin vain, että tuo tieto että aurinkokuntamme kiertää, ei oikeastaan minulle ole tieto, vaan usko. Joku tähtitieteilijä sen varmaan tietää, mutta minä en. Minä uskon mitä hän sanoo.

Tuota väriasiaa en ollutkaan lainkaan ajatellut, mutta enpä minä tosiaan mistään tiedä miten sinä minun siniseni näet. Heh.

Luonnontieteissä faktat perustuvat siihen, että ilmiöt ovat todettavissa yhä uudelleen ja kokeiden, joilla nämä ilmiöt havaitaan, pitää olla toistettavissa.
Moni uusi havainto tai teoria on kumottu sen vuoksi, ettei havaintoa tai koetta ole pystytty tekemään uudelleen.
Tällä tavalla tiedeyhteisö luo uutta tietoa.
Näin selitin asian 9v. pojalleni. Toki monisanaisemmin.
Keskustelumme alkoi siitä, että poikani epäili jumalan olemassaoloa. Kysyi minulta, että uskonko jumalaan. Vastasin kieltävästi ja sanoin, että äitisi uskoo ja sinun pitää ratkaista se asia itse. Poika päätyi siihen, että ei usko.

Vaikka en miellä itseäni "tiedeuskovaiseksi", niin kyllä minusta on jotenkin outoa akateemisesti koulutettujan ihmisten "hurahtaminen" erilaisiin "henkistymisiin" tyyliin Luonnon Lapsi ry.
Ei siinä mitään, että ihminen haluaa tuekseen jonkun korkeamman voiman. Se on monelle varmasti lohduttavaa epävarmassa maailmassa.
Ev.lut. kirkko on siinä mielessä hyvä vaihtoehto, että se on kuohittu melko vaarattomaksi. Kirkkoon mahtuu erilaisia ajatuksia, eikä se yritä estää "tieteellistä ajattelua". Viime aikoina on sielläkin kyllä yritetty kääntää kelloa taaksepäin. Lukekaa Mitvitin uusin "...ei muuta pelkoa kuin...".

Mainitsemaani vasemmistolaisten käännökseen
suhteessa pyhyyteen en oikein jaksa uskoa. Luulen sen koskevan vain tiettyä pyhyyttä syystä, jota en ymmärrä. Se tuskin ulottuu esim. katoliseen kirkkoon. Ja hyvä niin.
Uskoa ja pyhyyttä ei voi korottaa koskemattomaksi.

Ihan hyvin selitetty pojalle. Mutta poikasihan joutuu myös tekemään uskonvaraisen ratkaisun. Hän uskoo, että asia on niin kuin sinä sanot, ts. että tiedeyhteisö toimii noin kuin selität. Hän luottaa siihen että sinä tiedät. Joskus myöhemmin, mikäli hänellä riittää kiinnostusta, hän voi tietenkin osallistua itse tiedeyhteisön toimintaan ja vähän kerrassaan kasvattaa oman tietämisensä sfääriä ja pienentää uskonvaraisten asioiden sfääriä.

Minusta akateemisten ihmisten hurahtamisessa ei ole mitään sen oudompaa kuin muidenkaan ihmisten hurahtamisessa, vaikka totta kyllä minäkin ajattelen monista asioista että on outoa kun ihmiset hurahtavat niihin. Viimeksi olen ihmetellyt miksi kaikki ovat yhtäkkiä hurahtaneet curlingiin. Sitä ennen ihmettelin formulahurahdusta. No kyllä minä ihmettelen kaikkea New age hurahteluakin. Mutta toisaalta en osaa ihmetellä ihmisen hengellisyydenkaipuuta. Ehkä se on omassa elämässä ollut aina niin esillä, vaikkei sille olekaan koskaan löytynyt mitään selkeää kohdetta eikä paikkaa missä sitä toteuttaa. Muuta kuin ehkä luonnossa tähtitaivaan alla tai muuta yhtä kliseistä.

Joudin tai oikeammin sain lukea ITTP:tä varten melkoisen määrän tähtitieteellistä tekstiä. Sitä oli hauska lukea. Minkää asian oikeellisuudesta ei voi olla varma ja silti pitää lukemaansa totuutena ja uskoo siihen, koska kuvittelee että joku muu muka tämän asian sitten tietää.

Auringon kiertämisestä tuli mieleen, että tämä meidän galaksimme Linnunrata on 100 000 valovuotta halkaisijaltaan ja sen paksuus on 15 tuhatta vlovuotta. Linnunradassa on ainakin 200 miljardia tähteä. Aurinko kiertää linnunradan keskustaa ja yhteen kirrokseen menee 200 miljoonaa vuotta. On arvioitu, että maailmankaikkeudessa on yli sata miljardia galaksia ja Linnunrata on kuulema ihan tavallinen galaksi maailmankaikkeuden muiden galaksien joukossa.

Mistä helkutista joku voi tietää tai edes kuvitella millaisia ne maailmankaikkeuden satamiljardia galaksia ovat joiden joukossa meidän galaksimme on ihan tavallinen. :) Uskoisiko, tuntisiko syvää luottamusta näitä tietoja kohtaan, en ole ihan varma. :)

Kiinnostavia "tietoja" Karpalo. Huimaavia.

Ei meikäläisen aivo oikein yllä noihin lukemiin.

Uskontotieteen professori Juha Pentikäinen esitti joskus 80-luvulla, että islam kiehtoo läntisiä intellektuellejä, koska siinä on selkeät mitä ne olikaan, normit tai jotain. Jäin ihmettelemään mitä intellektuelleja ne sellaiset muka ovat.

Jokin tässä mietinnässä muistutti minua keskiajan filosofiasta. Muisteleisin (en ole ihan nuori), että metafysiikan kanssa suuntaukset menivät suunnilleen niin, että realistien mukaan todellisuus on yks yhteen sen kanssa miten sen koemme, se on meistä riippumaton. Kaatuvan puun ääni kuuluu vaikka kukaan ei sitä olisi kuulemassa. Tuomas Akvinolainen edustaa tätä kantaa jossa käsitteillä on olemassa vastikkeensa todellisuudessa. Nominalistien mielestä taas asia oli niin, että yleiskäsitteillä ei tarvitse olla minkäänlaista vastinetta todellisuudessa. On ymmärrys, inhimillinen tai sitä suurempi, joka luokittelee ja lajittelee yksittäisiin yksilöihin liittyviä havaintojaan. "Punaisuutta" tai "kauneutta" ei yleiskäsitteinä ole, on vain yksittäsiä asioita jotka ovat punaisia tai kauniita. Partaveitsestään tuttu Ockhamilainen oli tätä mieltä, vaikka jossain vaiheessa hän ehti olemaan myös konseptualisti.

Konseptualistit olivat ajatuksellisesti ilahduttavan näppäriä, tämän suuntauksen mukaan käsitteet ovat olemassa olevia kokonaisuuksia, mutta Jumalan mielessä. Näin käsitteet eivät olleet kokonaan ihmismielen tuotetta vaan yleiskäsitteet ovat sielun ominaisuuksia.

Kaikista näistä suunnista on olemassa myös modernit versiot, mutta tuo keskiajan konseptualistien keikaus jaksaa ihastuttaa. Uskolla voi selvittää monta asiaa ;) Ja on hauska huomata, että joku jaksaa arjessaan edelleen tämän tyyppisiä syntyjä syviä miettiä. Tosin David Hume kausaliteetin kritiikkeineen voisi olla keskiajan filosofeja oleellisempi Kirstin kysymyksen asettelussa.

Oho! Ettäkö ihan perusfilosofisia kysymyksiä täällä pohditaan.

En ota kantaa, mutta jos ei vielä ole mainittu, niin kandee lukea Juha Himangan "Se ei pyöri sittenkään" - johdatus mannermaiseen filosofiaan (2002).

Minulla on kyllä vankka epäily, että pohdintasi perustuvat juuri tähän kirjaan, joka oli äskettäin myös Akateemisen kirjakaupan alennusmyynnissä.

Siihen on tiiviiseen ja luettavaan muotoon editoitu Himangan luentosarja, jonka lähtökohta löytyy fenomenologiasta.

Fenomenologian kysymyksenasettelu lähtee samoista kysymyksistä, joita Kirsti esitit päreesi alussa.

Fenomenologia ei kuitenkaan pyri kyseenalaistamaan tieteen tuloksia. Siinä todetaan vain, että ne perustuvat sellaiseen ajatteluun, jossa esim. väitelauseen oikeellisuus on ensisijaisempaa kuin sen ajatuksellinen perusta/totuudellisuus tai että kokeellinen varmuus on ensisijaisempaa kuin välitön kokemus.

Tällainen peruspainotus ei kuitenkaan ole ainoa vaan pikemminkin yksipuolinen tapa ymmärtää tiede, ajattelu ja ajattelun perusta.

Fenomenologia jos mikä nimittäin perustuu kokemuksen ensisijaisuuteen, ei mallinnettuun maailmankuvaan.

Ohhoh Rauno, nyt sinä yliarvoit lukeneisuuttani, en ole kyseisestä kirjasta kuullutkaan. Aivan muuta, ja täysin banaalia kautta päädyin tähän pähkäilyyni. Mutta kiitos että pistit kysymyksenasetteluni oikeaan filosofiseen lokeroon. Minäkään en missään tapauksessa pyri kyseenalaistamaan tieteen tuloksia. Sanon sen nyt vielä kerran, että tulisi selväksi kaikille. Mitään sellaisia pyrkimyksiä minulla ei tosiaankaan ole. Uskoni tieteen voittokulkuun on järkkymätön ;)

ja kiitos molly keskiajan filosofian esittelystä. Tuttuja nimiä vilisee, mutta huomaan yleistietoni vajavaisiksi, koska kaikki oli uutta tietoa. Uskolla tosiaan voi monta asiaa selvittää, onneksi.

Loppujen lopuksi voi tietää hyvin vähän. Oman olemassaolonsa voi tietää, mutta mikä tämän itsensä luonne on jää lopulta sekin uskomusten asiaksi.
Solipsismi on aito filosofinen ongelma. Se, että hyppää 8. kerroksesta alas kadulle, voi toki osoittaa tiettyjä ulkomaailman piirteitä - mikäli vielä on hengissä todistamaan ne. Tämänkaltaisista asioista voi saada tiettyjä "reaalimaailman tuntemuksia", mutta ne eivät lopulta todista pitävästi ulkomaailman luonteesta mitään. Edes sitä, ettei ulkomaailma olisi oman minuuden luomus (vaikka sitten sillä olisi näitä hyvin epämiellyttäviä ja tappavia ominaisuuksia).
Itselleni tällaiset solipsistiset mietteet tulivat ensi kerran tutuksi viisivuotiaana.
Ne olivat silloin hyvin järkyttäviä. Myöhemmin ajattelin, että "asiat"(mitä ne sitten ovatkaan) ovat varmoja tai epävarmoja. Mikään muu ei ole varmaa. Olin toki väärässä tuolloin. Mutta varmojen asioiden määrä on kuitenkin loppujen lopuksi hyvin pieni.

Onkohan tuo viiden vuoden ikä jotenkin merkityksellinen koska itsekin muistan ajatelleeni vakavia maailmankatsomuksellisia kysymyksiä jo viisivuotiaana.

Tuo solipsismikin on niitä asioita joita en ole koskaan tajunnut, mutta nyt tajuan edes hiukan.

Ihmisaivoilla on rajansa. Voihan olla, että meillä ei ole minkäänlaisia edellytyksiä tajuta mistään mitään ja räpistelemme mukaloogisuuden verkossa täysin turhaan.

Tosin, haittaako tuo mitään? Eräs mukaolento ei tiennyt maan kiertävän aurinkoa eikä pitänyt sitä edes oleellisena puutteena. "Parahin Watson, mitä merkitystä tuolla tiedolla on rikostutkimusten kannalta....?"

JPK, ei se ainakaan minua haittaa.

Jaa jaa, taitaapa JPK:n antama esimerkki mieleeni toisenkin tapauksen johtaa, jossa mukaolento toden sanoja turhan tiedon tiimoilta virkkoi, taitaapa hyvinkin, Mainittu mukaolento oli käsityksessä siinä, että lapset löydetään saunan laattian alta, ei käsitystään kuitenkaan puutteena pitää taitanut: "Parahin Vilkastus, mitä merkitystä tuolla tiedolla on sen kannalta, että askeleen aviosäätyyn omasta vapaasta tahdosta pian ottaa aion...?

Viitaten Kirstin kommenttiin hiukan ylempänä, tuo viiden vuoden ikä voi saattaa olla aika yleinen ikä kummallisille kysymyksille. Mielenkiintoinen kirja aiheesta ja lasten vaikeista kysymyksistä on Gareth B. Matthewsin
"Filosofisia keskusteluja lasten kanssa".

Tiedon ja uskomusten välisestä suhteesta, kyllähän monessa asiassa joutuu nojaamaan auktoriteettiin oikeutetun uskomuksen oikeuttajana. Ehkä toisaalta juuri tämän vuoksi ad hominem -argumentointiin syyllistyminen on niin yleistä.

Ihan tosta "tieto" ja "uskomus"-jutusta: jossain Niiniluodon jutussa muistan N:n Peircestä puhuessaan käyttäneen termiä "tieteellinen uskomus" - siis viitaten siihen, että ns. lopullisia totuuksia ei ole, ei ainakaan tieteellisen tutkimuksen jäljiltä.

Filosofit luonnollisesti ovat näitä asioita miettineet paljonkin. Taas yksi syy perehtyä filosofiaan, mutta kun se on niin vaikeaa.

Miksi oikeastaan pitäisi muodostaa mielipide asioista, joilla ei ole käytännönmerkitystä omassa elämässä? Miksi vastauksiin ei voi jättää avonaisuutta vaan mielemme haluaa uskoa johonkin tiettyyn asiaan.

Eikö asioita voi jättää auki? Miksi jotkut asiat merkitsevät niin paljon, että tulee tarve selvittää asia perin pohjin?

Kysymyksiä, joihin on avoinaisia vastauksia on todella paljon. Auringon liike, maapallon pyöreys on esimerkkejä niistä, Jumala, avaruuden ulkopuolinen elämä ja kuolemanjälkeinen tila ovat kysytyimpiä aiheita.

Näistä asioista tulee merkittäviä, kun ne koskettaa ihmistä. Kun läheinen kuolee, tulee tarve muodostaa itselleen mielipide mitä ihmiselle tapahtuu. Joillakin saattaa olla yliluonnollinen kokemus, sairaus, joka on pysäyttänyt, halutaan olla tapahtunutta voimakkaampi ja olla tilanteen herroja. Toisaalta mieli saattaa vain ohjata meitä, on tarve selvittää painovoimaa, tarve ymmärtää värimaailmaa jne.

Mutta saammeko koskaan tyhjentävää vastausta vai tuoko mielemme apuun uskon, jolloin sokeasti suljemme muut vaihtoehdot. Mielenkiintoista.

Minulle ei ole koskaan ollut tarvetta saada vastausta asiohin, ehkä minulle riittää oma avustava uskoni siihen, että asioiden on tarkoitus mennä omalla painollaan ja minun mielipiteeni on vain yksi mielipide muiden joukossa, jotka ehkä jopa sivuavat totuutta.

Toki voimakkaitakin mielipiteitä muodostan, minulla on selkeä oma uskonnollinen kanta moniin asioihin. Mutta en sivuuta omalla uskonnollani toista uskomusta, koska totuudella on aina vähintään kolme puolta. Minun totuus, sinun totuus ja varsinainen totuus. Ratkaisu on kompromissi näistä.

Hei Ulkopuolinen, kiinnostavia pohdintoja. Onkin varmaan ihmisille suurimpia haasteita uskoa oman vakaumuksensa mukaan ja hyväksyä myös muiden vakaumukset. Tyhjentäviä vastauksia emme varmaankaan koskaan saa, siksi uskolle on aina tilaa, vaikka kaikki eivät siihen tuntisikaan tarvetta.

WoW's previous. 8GB MP3 PLAYER system of player. apple ipod versus player . canon digital camera combat involved . digital camera a ladder-type system . digital cameras where players . dvd player could only advance at . eve isk the expense of other players. ipod This created a brutal . ipod nano competition which . ipod shuffle demanded unreasonable. ipod touch amounts of playing . ipods to reach the top. mp3 tiers of advancement. mp3 player Most players. mp3 players would never be able to. mp4 achieve these goals. portable dvd players simply because of . powerleveling the massive time. powerleveling wow investment. wow I learned . wow gold a lot though. wow gold or remembered . wow leveling learning a lot. wow powerleveling depending on. zubehoer mp3 player how you look at it.

Don't waste your badges . 1GB MP3 PLAYER on nether. 1GB MP3 PLAYER vortexes . 1gb mp3 players or epic gems. 2GB MP3 PLAYER even though. baladeur MP3 this can significantly . baladeurs MP3 boost your stock of . best mp3 player cash it is . buy mp3 player not worth it. buy mp3 players Many trinkets . digital mp3 player and offhands such as relics. ever quest platinum totems . gold wow and idols cost . lecteurs mp3 a few badges . lineage 2 adena and can be a . mp3 mp4 significant upgrade. mp3 mp4 player These trinkets . mp3 player are essential . mp3 player wholesale in pve . mp3 players and in many cases pvp. mp4 player A usual . mp4 players set up of a pvp/arena . runescape gold geared player is . runescape money that they will carry . wow geld "Medallion of the Horde". wow schnell gold. and a Badge Trinket. wowgold To achieve.

Parahin kirjoittaja,
olet juuri löytänyt
yhteisen uskomme;
tietouskon!

Tervehtien
profeettasi

Moncler Sito Ufficiale,
Nike Air Max

Scarpe Nike

Internet marketing services for small, medium and large businesses.
Internet marketing services,
Local SEO Services,
SEO Consulting Services for any type of business..